Olen kolmen-neljänkympin taitteessa taivaltava kahden lapsen isä, joka tavoittelee puolen miltsin osakesalkkua ja jonkinnäköistä taloudellista riippumattomuutta. Pidän kirjaa siitä, mihin meidän rahat menevät ja miten varallisuutemme kehittyy. Tavoitteeni ei ole kituuttaa, vaan elää normaalia elämää, jossa säästämme noin puolet palkasta osakerahastoihin ja lainojen lyhennyksiin. Tässä katsaus menneen kuun tilanteeseen.
Tulot ja kulutus
Alkuun vähän selvennystä, mitä luvut pitävät sisällään. Laitamme vaimon kanssa palkat tasan keskenämme ja maksamme yhteistililtä kaikki menomme. Perheemme toinen lapsi syntyi vuoden 2024 alussa, ja perheemme tulotaso on nyt normaalia matalampi, sillä vaimoni on perhevapaalla. Kun minä tienaan tällä hetkellä enemmän kuin vaimoni, siirrän palkkojemme erotuksen yhteistilille, jolta maksetaan kaikki kulut – niin talouden yhteiset kuin henkilökohtaisetkin.
Säästöprosentin laskennassa käyttämäni palkat ovat laskennallisia. Jaksotan kullekin kuukaudelle koko vuoden lomarahat ja edellisen vuoden bonuksen. Esimerkiksi lomaraha ei heilauta yhden kuun säästöastetta, vaan se on jo jaettu tasan vuoden kaikkien kuukausien tuloihin. Tuloihin sisältyy palkkojen lisäksi lapsilisä, joka on tällaisella kahden lapsen perheellä noin 200 euroa kuussa. Kuluihin luen asuntolainan korot ja kulut, mutta en lyhennystä. En myöskään huomioi sijoitusasuntomme rahavirtaa luvuissa, vaan ainoastaan varallisuuskehityksessäni.
Edellisvuotta tuntuvasti korkeampi kulutus jatkui heinäkuussakin. En ole vieläkään vaivautunut tutkimaan, mikä etenkin ruokakauppakulujamme on nostanut, mutta pitäisi. Kun vielä 2023 Q4:llä kauppaan meni alle 900€ kuukaudessa, on koko tämän vuoden kauppaan uponnut keskimäärin yli 1200 euroa kuukaudessa. Hirveä ero. Toki muissakin kululajeissa on nousua, mutta tämä on selvästi merkittävin.
Uskon että nousun syynä on pitkälti lasten piltti- ja smoothie-ostokset, ja valmisruoat joita olemme syöneet vauvan syntymän jälkeen enemmän. Aiemmin söimme usein itsetehtyjä laatikkoruokia ja muita uuniruokia, jotka säästivät rahaa. Nyt olemme ihan tietoisestikin ostaneet vapaa-aikaa ostamalla valmiiksi kokattua ruokaa. Mutta tämä on vain spekulointia – oikea FIRE-bloggari kävisi kuitit tarkemmin läpi. Ehkä minäkin joku päivä.
Säästöprosenttikin on laskenut, mutta kokonaisuudessaan olen kyllä tyytyväinen, että olemme 20% plussalla vaikka elämme käytännössä yksillä tuloilla nyt, kun vaimo on kotihoidontuella ja saa vain reilun 600€ kuukaudessa. Normaalioloissa, kun molemmat ovat töissä, säästöprosenttimme olisi näillä kuluilla aika lähellä 50% tavoitetta.
En taaskaan siirtänyt Nordnetiin rahaa satasta enempää, sillä kerrytän puskuria vuoden lopussa koittavia isyysvapaita varten.
Sijoitukset ja varallisuus
Ensin pieni katsaus tämän osion lukujen taakse. Varallisuuteen lasken sijoitusasunnon ja osakkeet. Sijoitusasunnon arvoa päivitän kerran kvartaalissa vanhojen asuntojen hintaindeksin perusteella. Näiden lukujen ulkopuolella meillä on lisäksi omistusasunto jota vasten on tuntuvasti velkaa, autopaikka ja siihen paikkaan sopiva käytettynä ostettu, kohtuuhintainen perheauto. Varallisuusluvut ovat aina kuun lopun lukuja, ja kun palkka tulee kuun viimeisenä päivänä, tilillä oleva rahasumma on aina aika paljon suurempi kuin mitä se paria päivää aiemmin oli.
Minulla on n. 90% salkustani indeksirahastoissa, ja osakesäästötilillä (OST:lla) n. 10% eli noin 20 t€. Yritän olla sijoituksissani lähes kokonaan passiivinen, mutta kun välillä tekee mieli treidailla, OST saa toimia alustana siihen. Uskon että tällainen pieni treidailusalkku auttaa minua pysymään sijoitusstrategiassani suurimmalla osalla rahoistani.
Viime kuukausina aktiivisimmat seuraajani ovat varmaan puristaneet penkin reunaa rystyset valkoisina seuratessaan seikkailujani aktiivisen sijoittamisen maailmassa. Osakesäästötililläni (OST), jossa siis reilu 10% salkustani majailee, olen ollut All-in Volfram-osakkeeseen nimeltä Almonty Industries.
Almontyn koko kevään jatkunut nousu jatkui hyvin heinäkuun alkuun, kunnes ei enää jatkunutkaan. Almonty listautui jenkeissä kuun alussa, ja se katkaisi nousuputken rumasti. Olin ajatellut, että listautuminen olisi positiivinen ajuri – ahneet amerikkalaiset näkisivät, että tällainen raketinlailla nouseva yritys tulee ostettavaksi, ja pumppaisivat dollareillaan osakkeen vielä korkeammalle. Näköjään amerikkalaisten sijaan ahne sika olinkin minä, ja kupla alkoi tyhjetä heti listautumisen jälkeen. Olin onneksi keventänyt jo vähän Almontyn painoa ennen kesäkuun lopussa, ja myin loput laskeviin pitkin heinäkuuta.
Loppu oli vähän antikliimaksi, mutta kokonaisuudessaan tästä tuli erittäin kivat lukemat pieneen OST-positiooni. Nyt pitäisi keksiä, minne lykkään rahat seuraavaksi. Ideoita otetaan vastaan.
Tämän vuoden tavoitteenani on ollut ostaa toinen sijoitusasunto nykyisen rinnalle. Heinäkuun puolivälissä, kun tein uuden vuoden lupausten välitsekin, sanoin että luovun tästä ajatuksesta, mutta näköjään kesäloman johdosta aivojeni kuormitus keveni sen verran, että kiinnostus seuraavaa kohdetta kohtaan taas vähän heräsi. Niin kuin jo joskus kauan sitten järkeilin, uuden kohteen pitäisi varmaankin olla uudiskohde, koska minulla ei ole aikaa juosta näytöissä ja kilpailla vanhoista asunnoista kynsin ja hampain. Uudiskohteen kanssa näytöillä tulisi eteen varmaan vähemmän yllätyksiä. Rakennusyhtiöillä näyttää edelleen olevan käsissään sijoituskäyttöön suunnattuja asuntoja, ja viimeisimpien uutisten mukaan ne ovat jo valmiita leikkaamaan hintoja saadakseen varastoja tyhjennettyä, joten nyt voisi olla vielä hyvä aika ostaa.
Jos asunnon ostaisin, se tapahtuisi vanhaa asuntoa vakuutena käyttäen ja tavoitteena olisi, että osto tapahtuisi mahdollisimman vähällä käteisen käytöllä. Uudiskohteen ostossa huoletta eniten se, että yhtiölainaa on näissä paljon ja se voi kaatua syliin, jos joko jokin asukas tai mikä pahempaa, itse rakennuttaja joka vielä omistaa kasan asuntoja talosta, joutuu ongelmiin. Ehkä MC Taakibörsta oli oikeassa, ja niitä riskei on otettava?
Osakemarkkina alkoi tuntua kuun loppua kohden aika kuumalta. Sijoitustwitterissä jaettavat hehkutukset tuntuvat olevan CNN:n fear-and-greed indexiäkin parempi sentimenttimittari, ja sitä hehkutusta näkyi erittäin paljon. Tätä kirjoitettaessa, elokuun ensimmäisinä päivinä, se kylmä aalto sitten iskikin, ja sekä jenkkien korjatut työllisyysluvut että inflaatiolukemat alkoivat viitata stagflaatioon. Saa nähdä miten suuri kuoppa tästä tulee. Pysyn passiivisen salkkuni kanssa passiivisena, sillä se on todennäköisesti paras strategia.
Kokonaisuudessaan vielä heinäkuun jälkeen sijoitusvarallisuuteni oli kaikkien aikojen huipussaan taas kerran, ja 350t€ raja meni rikki ensimmäistä kertaa.
Kotielämä
Toisin kuin viime kesänä, kun nuorimmaisemme oli vielä vauva, tänä kesänä pääsimme kesälomareissuille ihan Helsingin ulkopuolellekin, ja vielä useammaksi yöksi. Emme kuitenkaan minnekään kovin kauas, vaan ihan Suomen eri kaupunkeihin.
Matkavauhti lasten kanssa ei päätä huimaa, ei edes motarilla. Niillä tuntuu tulevan pissahätä, nälkä, kakkahätä ja muuten-vain-hätä säännöllisesti, vuorotellen ja aina vähän eri aikoihin. Lähes joka sadan kilsan etapilla oli yksi huoltotauko, ja useamman kerran useampikin, joten minnekään kovin kauas ei oltaisi edes ehditty.
Heinäkuun helle oli meille liikaa. Maksimoimme museoissa, kauppakeskuksissa ja oikeastaan missä vain ilmastoidussa tilassa viettämämme ajan, ja lopun aikaa pyrimme kuluttamaan pihalla ja partsilla, jos vain varjoa löytyi. Ilmalämpöpumppu on hankintalistalla ennen seuraavaa kesää. Ennustan vahvaa kysyntää pumpun asentajille, sillä sen verran monen muunkin olen kuullut sanovan samaa.
Lomista kuitenkin selvittiin, ja nyt lapsi on tukevasti taas päiväkodissa. Rukoilen vähätautista syksyä, tai ainakin voimia jaksaa päiväkodin tautirumbassa. Hauskaa töihinpaluuta kaikille!
Vastaa