Olen pitänyt kirjaa siitä, mihin meidän rahat menevät ja miten varallisuutemme kehittyy. En juuri tee budjetteja, vaan olen huomannut, että pelkkä kulujen seuraaminen jo ohjaa tekemään fiksumpia rahapäätöksiä. Varallisuuden karttumisen seuraaminen taas auttaa huomaamaan, että kehitystä tapahtuu, vaikka arjessa mikään ei tuntuisikaan liikkuvan. Tavoitteeni ei ole kituuttaa, vaan elää normaalia elämää, jossa säästämme noin puolet palkasta osakerahastoihin ja lainojen lyhennyksiin.
Tulot ja kulutus
Alkuun vähän selvennystä, mitä luvut pitävät sisällään. Laitamme vaimon kanssa palkat tasan keskenämme ja maksamme yhteistililtä kaikki menomme. Saimme vuoden 2024 alussa vauvan, ja perheemme tulotaso on nyt normaalia matalampi, sillä vaimoni on perhevapaalla. Kun minä tienaan tällä enemmän kuin vaimoni, tämä tarkoittaa, että siirrän palkkojemme erotuksen yhteistilille, jolta maksetaan kaikki kulut – niin talouden yhteiset kuin henkilökohtaisetkin.
Säästöprosentin laskennassa käyttämäni palkat ovat laskennallisia. Jaksotan kullekin kuukaudelle koko vuoden lomarahat ja edellisen vuoden bonuksen. Esimerkiksi lomaraha ei heilauta yhden kuun säästöastetta, vaan se on jo jaettu tasan vuoden kaikkien kuukausien tuloihin. Tuloihin sisältyy palkkojen lisäksi lapsilisä, joka on tällaisella kahden lapsen perheellä noin 200 euroa kuussa. Kuluihin luen asuntolainan korot ja kulut, mutta en lyhennystä. En myöskään huomioi sijoitusasuntomme rahavirtaa luvuissa, vaan ainoastaan varallisuuskehityksessäni.
Kesäkuu oli jälleen kerran korkean kulutuksen kuukausi. Mistähän tässä on kyse?
Graafista näkyy hyvin oikeastaan koko kevään jatkunut nousutrendi kulutuksessamme. Toisella kvartaalilla rahaa on mennyt 1100€ enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Piti ottaa oikein kriittinen silmä käteen, ja ihmetellä mihin rahat ovat menneet. Tässä jako:
Ruokakauppakulut ovat kasvaneet eniten, ja harrastukset ja vapaa-aika-kategoriakin. Olemme nyt ilmojen lämmettyä käyttäneet ainakin ravintoloihin enemmän rahaa. Autokuluja kasvatti kesärenkaiden ostaminen ja isompi vuosihuolto, joka osui kesäkuulle. ”Varaukset” on uusi erä, jonka olen ottanut laskelmiini mukaan, kun huomasin että usein kuun lopussa kululaskelmasta puuttuu vielä kuun lopun ostokset. Ainoa isompi säästöerä on vaatekuluissa.
Sinänsä ruokakaupasta ostelen aika vakiokamaa, mutta ehkä olisi hyvä käydä sitä erää vähän tarkemmalla kammalla läpi, josko sieltä löytyisi jotain hölmöilyä. Kulujen nousu on ihan ok, meillä on siihen varaa, mutta toisaalta turha kulutus on turhaa.
Kokonaisuudessaan kotitaloutemme säästöaste oli kesäkuussa 21 % mikä on kiva summa ottaen huomioon että elämme yhden ihmisen tuloilla perhevapaasta johtuen. Kun asuntolaina on lyhennysvapaalla, koko tuo summa oli periaatteessa sijoitettavaa. En kuitenkaan laittanut rahastosäästöihin kuin satasen, sillä kerään puskuria tulevaa isyysvapaatani varten.
Sijoitukset ja varallisuus
Ensin pieni katsaus tämän osion lukujen taakse. Varallisuuteen lasken sijoitusasunnon ja osakkeet. Sijoitusasunnon arvoa päivitän kerran kvartaalissa vanhojen asuntojen hintaindeksin perusteella. Näiden lukujen ulkopuolella meillä on lisäksi omistusasunto jota vasten on tuntuvasti velkaa, autopaikka ja siihen paikkaan sopiva käytettynä ostettu, kohtuuhintainen perheauto. Varallisuusluvut ovat aina kuun lopun lukuja, ja kun palkka tulee kuun viimeisenä päivänä, tilillä oleva rahasumma on aina aika paljon suurempi kuin mitä se paria päivää aiemmin oli.
Minulla on n. 90% salkustani indeksirahastoissa, ja OST:lla n. 10% eli noin 20 t€. Yritän olla sijoituksissani lähes kokonaan passiivinen, mutta kun välillä tekee mieli treidailla, OST saa toimia alustana siihen. Uskon että tällainen pieni treidailusalkku auttaa minua pysymään sijoitusstrategiassani suurimmalla osalla rahoistani.
Viime kuussa kerroin, miten olen täysin vastuuttomasti siirtänyt koko OST:ni Volfram-osakkeeseen nimeltä Almonty Industries. Almontyn koko kevään jatkunut nousu jatkui entistä voimakkaampana, ja osakesäästötilini pomppasi n. 17000 eurosta 28000 euroon, eli sellainen kohtuullinen 58% nousu kuukaudessa. Hurlumhei! OST:n tämän vuoden tuotto, eli YTD on 150% hujakoilla tätä kirjoitettaessa, ja yritän epätoivoisesti keventää Almonty-positiotani, mutta kun Nordnet on käyttänyt koko viikon Almontyn käänteisen osakesplitin settlaamiseen, ei osakkeiden myynti ole onnistunut. Olen joka päivä useamman kerran yrittänyt myydä näitä, mutta kun ei. Onneksi vielä suunta on ollut ylöspäin.
Edelleen: ihan hirveää uhkapelaamista tämä on, mutta pitää mielen virkeänä.
Sijoitusasuntorintamalla on hiljaista, mikä on hyvä asia. Asunto on viimeisimmän korontarkistuksen myötä muuttunut ohuesti kassavirtapositiiviseksi, siis joitain euroja, ja kun vuokralaisistakaan ei kuulu muuten kuin vuokranmaksupäivänä, huomaan etten aina edes muista että omistamme tämän asunnon.
Sijoitusvarallisuuteni rikkoo kohta 350 tonnin rajan, jos nyt maailma etenee radallaan. Twitterin perusteella aika monella muullakin sijoitukset vetävät hyvin, ja se on usein lopun ajan merkkejä. Nyt juuri tuntuu siltä, että voisin siirtyä vähän enemmän käteiseen, ja katsella minne maailma menee. Pääsalkussani, siinä joka on indeksisijoituksissa ja edustaa 90% sijoitussalkustani, en myyntejä tietenkään tee, koska markkinalla kannattavinta olla koko ajan, mutta OST:n pelisalkun puolella saatan nostaa käteispainoa.
Kotielämä
Kesäkuussa kävin lapseni kanssa sellaisella erittäin intensiivisellä kurssilla, joka vaati läsnäoloa lähes joka ilta, ja kaiken työstressin keskellä kokonaisrasitus alkoi olla korvia huumaavaa. Kun yrittää tehdä 10 tunnin työt seitsemän työhön käytettävissä olevan tunnin aikana, käy homma välillä vähän puurtamisesta.
Pienempi lapsemme alkoi viimein syödä oikeita ruokia ja kunnollisia määriä. Ensimmäisen lapsen kanssa tällaista vaivaa ei ollut, ja voi pojat miten sitä osaakaan vanhempana murehtia lapsensa syömisiä. Kun syöminen alkoi sujua, melkein kuin taikaiskusta myös yön nukkuminen alkoi lutviutua. Tämä tuoreempi lapsemmehan nukkui alussa erittäin hyvin, ja pääsin jo vähän huoahtamaan helpotuksesta, mutta helppous osoittautuikin vain hämyksi, ja yöllinen show on jatkunut viime syksystä ihan tänne kesäkuulle saakka. Vaikka vaimoni on hoitanut heräämiset käytännössä kokonaan, hänen kuormittuneisuutensa ja uupumuksensa luonnollisesti säteilee minullekin kasvaneena paineena hoitaa muut taloushommat ja isomman lapsen sekoilut.
Nelivuotiaamme otti uusia harppauksia lukemisen ja etenkin kirjoittamisen kanssa. Viime kuussa yksittäiset sanat sujuivat hyvin, mutta nyt hän jo kirjoittelee pitkiäkin lauseita ihan oma-toimisesti. Viime viikkoina hän on kunnostautunut korttien tekemisessä ja tekstailee pihan täyteen erilaisia lauseita katuliiduilla. Olen todella ylpeä siitä, miten hän on oppinut tällaisen taitotason näin nuorena, mutta samalla varon visusti mainitsemasta asiasta muiden saman ikäisten lasten vanhemmille, ettei tästä syntyisi kateutta.
Kesäkuun viimeiset viikot mentiin eteenpäin vain pyhällä hengellä, kun energiat alkoivat olla finaalissa. Luojan kiitos kesäloma saapui. Nyt grillataan.
Vastaa