Isyysvapaa

Isyysblogi, jossa kirjoitetaan aika paljon rahasta ja taloudellisesta riippumattomuudesta

Miten säästää enemmän?

Oman talouden tasapainottamisen avain on kasvattaa tulotasoaan, kuluttaa vain tarpeeseen ja sijoittaa näiden välinen ylijäämä. Tulotasoaan ei voi kasvattaa ihan tuosta noin vain omasta tahdostaan, ja sijoittamista voi tehdä vain jos kulut ovat kurissa, joten näistä kolmesta avainhommasta kulutuksen kontrolloiminen on mielestäni tärkein.

Jos haaveilet taloudellisesta riippumattomuudesta tai FIRE:ttämisestä, on säästöprosentti hyvä saada 50%:n yläpuolelle. Jos tavoitteesi on jotain maltillisempaa, jo talouden ylijäämäiseksi kääntäminen voi tehdä elämälle ihmeitä.

Tässä vinkkejä, joilla säästöastetta saa väännettyä ylöspäin ainakin, jos olet kohtalaisen hyvätuloinen.

Pidä kirjaa menoistasi

Olen huomannut, että kun tulen tietoiseksi siitä, mitä teen, alan ihan alitajuisesti tehdä myös parempia valintoja. Esimerkiksi, kun pidin ruokapäiväkirjaa, jätin automaatiolla tyhmät välipalat syömättä. Sama pätee kulutukseen. Kun pitää menoista kirjaa, kulutustavatkin paranevat ilman että joutuu laatimaan budjettia tai käyttämään aikaa suunnitteluun.

Kun tiedän mihin rahani menevät, ainakin minulla alitajunta auttaa välttämään turhia rahareikiä. Ehkei joka päivä tarvitsekaan woltata. Ehkei niitä uusia farkkuja tarvitsekaan tilata jos kaapissa on jo pino lähes uuden veroisia. Voisiko baari-illan sijaan ostaa pussikaljat ja kutsua kaverit kylään?

Säästämisasteen nostamiseen ei yleensä ole hopealuotia, joka ratkoo koko ongelman. Sen sijaan on käytettävä suurta kasaa lyijyluoteja, eli tehtävä pieniä parannuksia vähän joka puolelta. Isoimpia menoeriä ovat asuminen, auto ja ruoka, ja optimointi on hyvä aloittaa näistä.

Opi osaavammilta

Kun ensin kirjaa menonsa ylös, voi tämän jälkeen vaikka verrata kulutustaan taitavampiin. Säästäväisyys on taito, ja taitoja voi oppia. Hyvä tapa oppia on kopioida muilta sen, mitä he tekevät hyvin.

Rahajutuissa usein vältetään vertailua muihin, ja se onkin fiksua, jos vertailun tekee kateudesta käsin. Jos taas vertailee itseään muihin oppiakseen, se on mitä fiksuinta toimintaa.

Lajin mestarit, kuten vaikkapa Omavaraisuushaaste tai Taloudellinen Ajattelija, ovat pitäneet julkisesti kirjaa kulutuksestaan jo vuosia. Jos heillä menee kuukaudessa ruokaan vaikkapa 300€, miksi sinulla menee 500€? Ehkä syy on hyvä eikä asiaa ole syytä muuttaa, mutta voi myös olla, vertailemalla olisi mahdollista oppia jotain.

Säästä nyt mitä voit, ja jatkossa 80% palkankorotuksistasi

Ihmisten on usein aika vaikea vähentää kulutustaan. Standardit nousevat silmänräpäyksessä, ja saavutetuista eduista luopuminen tuntuu karmealta.

Ainakin jos olet nuori ja teet yhtään nousujohteista uraa, helppo tapa saada säästämisastetta ylös pitkässä juoksussa on pitää nykyinen kulutustasosi, mutta päättää laittaa kaikki tulevat palkankorotukset, lomarahat ja bonukset syrjään.

Kun yhdistät tämän päätöksen turhien kulujen perkaamiseen, pystyt itseasiassa nostamaan elintasoasi samalla, kun euromääräinen kulutuksesi pysyy ennallaan.

Pidä tolkku, kituutus ei kestä aikaa

Toki tavoitteita voi olla erilaisia, mutta ainakin minulla tavoitteena on luoda elämäntapa, joka on taloudellisesti ja muillakin mittareilla kestävä. Tavoitteeni ei ole minimoida kulutusta, vaan optimoida se.

Myös 50%:ia matalampi säästöprosentti on ihan ok – etenkin, jos tulosi ovat matalat. Fire-bloggareiden korkeiden säästöprosenttien taustalla on usein vain hieman keskivertokotitaloutta pienemmät menot yhdistettynä ylemmän tulodesiilin palkkaan.

Äärirajoilla voi viettää vain hetken, joten on tärkeää löytää hommaan tolkku. Jos joku menoerä tuntuu sinulle tärkeältä vaikka muille se olisi naurettavaa kerskakulutusta tai turhake, ei siitä kannata luopua. Tolkun löytäminen säästämisessä tarkoittaa minusta sitä, ettei maksa mistään enempää kuin minkä verran lisäarvoa se tuo sinulle.

Toki jos alussa huomaat innostuvasi säästämisestä, voi olla ihan hyväkin koittaa minimoida kulutustasi kokeilumielessä, sillä joskus elämäntapojen muuttaminen onnistuu parhaiten kokeilemalla hetken äärirajoja. Esimerkiksi viettämäni Älä osta mitään -vuosi opetti minua tunnistamaan impulssit, jotka johtavat minulla turhaan kulutukseen, ja tämän jälkeen olenkin selvinnyt huomattavasti pienemmillä kuluilla

Säästäväisyys ei ole mikään itseisarvo, mutta on hyvä tiedostaa että kun päätät ostaa jotain, päätät samalla, että joudut tekemään aiempaa enemmän töitä elämässäsi. Onko ostos menetetyn rajallisen vapaa-ajan arvoista? Vastaus tähän kysymykseen voi ihan hyvin olla että kyllä, ehdottomasti, mutta kannattaa tehdä päätös tietoisesti.

Liity postituslistalleni, niin saat ilmoituksen kun artikkeleita. En jaa sähköposteja ulkopuolisille tahoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös