Monet tärkeät päätökset tehdään sydämellä: mitä haluan opiskella, minkä kodin ostamme ja milloin yritämme hankkia lapsia.
Asioilla on monia puolia, eikä käytännön näkökulmien tiedostaminen vähennä päätösten tunnearvoa. Vaikka valintoja ei tekisikään talous edellä, niiden taloudellisista vaikutuksista on silti hyvä olla selvillä. Näin myös isyysvapaan kohdalla.
Yleensä olen Excel-miehiä, mutta tämän isyysvapaan osalta olen ollut poikkeuksellisen välinpitämätön, mitä tulee fyrkkaan. Taloutemme on kunnossa, joten olen päättänyt siirtyä vapaille maksoi mitä maksoi. Kun isyysvapaa nyt alkoi, päätin silti tarkastella sen vaikutusta talouteemme tarkemmin.
Tarkoitukseni on selvittää, paljonko joudun syömään säästöjä, että selviämme vapaistani. Esikoisen kanssa vietettyjen isyysvapaiden aikana minua alkoi välillä ahdistaa, kun tilin saldo trendasi alaspäin, vaikka mitään todellista taloudellista riskiä ei ollut. Ehkä laskelman avulla vältyn tällä kertaa turhilta huolilta.
Halusin myös selvittää, miten pitkään voin olla pois töistä. Olen alustavasti ilmoittanut palaavani keväällä, mutta olen leikitellyt ajatuksella jatkaa vapaita aina kesälomiin asti. Miten 8–9 kuukauden isyysvapaa vaikuttaisi säästöihimme?
Laskelman tekemistä helpottaa se, että olen seurannut menojamme ja tulojamme tarkasti jo pari vuotta. Kirjanpito luo hyvän pohjan ennusteelle. Aloitetaan harjoitus menopuolesta.
Menot: ennakoitua ja tuttua
Kulumme ovat olleet jo vuosia hämmästyttävän tasaisia. Kun luvut löytyvät Excelistä eikä isyysloma muuta juuri arjen peruskuvioita, ennusteen laatiminen on helppoa: kopioin edellisvuoden kulut sellaisenaan tulevalle vuodelle.
Ainoa selkeä kulupiikki osuu tammi–helmikuuhun, jolloin vakuutusmaksut tulevat kerralla maksuun ja nostavat kulut poikkeuksellisen korkeiksi. Muuten kuukaudet kulkevat samalla kaavalla kuin ennenkin: ruokaa, asumista, lasten menoja, satunnaisia hankintoja.
Laskelmassa en huomioi pitkän isyysvapaan suurinta vaihtoehtoiskustannusta, eli menetettyä palkkaa. Etenkin kesään asti jatkuvien isyysvapaiden tapauksessa menetämme useamman kymmentä tuhatta nettotuloja, jos vaihtoehtoisena skenaariona olisi laittaa lapsi päiväkotiin. Jätän tämän kuitenkin huomiotta, koska keskityn siihen, paljonko joudun kuluttamaan säästöjäni, en isyysvapaan kokonaishintaa.
Tulot: aika laimea vuoristorata
Oletan, että menomme pysyvät entisellään isyysvapaan aikana, mutta tulot tulevat heilumaan enemmän.
Meidän perheessä pistetään molempien palkat kokonaisuudessaan yhteiseen kassaan. Kun ansaitsen hieman enemmän kuin puolisoni, isyysvapaani leikkaa perheemme tuloja hieman suhteessa vaimoni vapaisiin.
Tulopuoli kehittyy isyysvapaan aikana suunnilleen näin:
Uudessa perhevapaamallissa isät saavat 160 arkipäivää vapaata. Tästä olen siirtänyt puolisolleni koko sallitun 63 päivän kiintiön ja käytin lapsen syntymän yhteydessä 17 päivää yhdessä puolisoni kanssa. Näin ollen minulla on jäljellä 80 arkipäivää vanhempainrahaa.
Työnantajani maksaa isyysvapaani 35 ensimmäistä päivää täyttä palkkaa, joten joulukuun puoliväliin asti palkkatasoni ei juuri laske.
Sen jälkeen siirryn vanhempainrahalle aina helmikuun puolivälin tienoille, eli 45 arkipäiväksi. Tällöin saan nettona noin puolet normaalista palkastani.
Kun vanhempainrahat on käytetty, tuloni tippuvat kotihoidon tuelle, joka on bruttona 371 euroa kuukaudessa. Käteen tulee siis alle 300 € / kk.
Valtion tukien lisäksi vuoden alkuun ajoittuu muutama mukava lisätulo: talviloman ajalta saan lomarahaa, joka tullee maksuun helmi–maaliskuussa. Sen lisäksi uskoisin saavani pienen vuosibonuksen joskus maalis–huhtikuun aikoihin. Henkilökohtainen bonari maksetaan ties millä perusteella, mutta uskoisin, että poissa olevalle isyysvapaalla olevalle lusmulle bonaria tulee normaalia vähemmän. Oletan laskelmassa, että saan vain puolen kuun tulojen verran bonaria.
Huhtikuun alussa saan vielä reilun viikon verran täyttä palkkaa, kun otan talvilomia. Tämän jälkeen olen valinnan edessä: joko palaan töihin tai sitten jatkan isyysvapaita kesän loppuun saakka. Jos jatkan vapaita, ei mitään kivoja lisätuloja ole luvassa, vaan elelen tuolla 300 eurolla aina kesälomiin eli heinäkuun loppuun asti. Jos palaan töihin, taloutemme on taas selkeän ylijäämäinen molempien tienatessa täyttä palkkaa.
Samalla laskelmissa oletan, että vaimoni palkka pysyy tasaisena lukuun ottamatta maalis–huhtikuun lomarahaa.
(Tietenkin kun Suomen taloustilanne on mitä on, ja YT-neuvotteluja tippuu oikealta ja vasemmalta, on laskelmassa riskejä liittyen vaimoni työtilanteeseen vapaiden aikana ja omaan tilanteeseeni isyysvapaalta palatessani, mutta pysytään nyt optimistisina 🙂 )
Kokonaisvaikutus: ylijäämä isyysvapaan aikana
Kun luvut piirtää graafiksi, kokonaiskuva alkaa hahmottua kivasti, ja kieltämättä luvut ovat aika rohkaisevia. Pienet lisätulot, joita lomarahoista, bonareista ja lomapäivistä pitäisi tulla, auttavat pitämään nenän pinnalla melkein joka kuussa. Kumulatiivisesti olemme ylijäämäisiä koko isyysvapaani ajan, jos vain puolisoni palkkatulot säilyvät entisellään.
Lainan lyhennysvapaat tuovat halpaa mielenrauhaa
Yksi laskelman sivuvaikutuksista oli päätös, joka tuntuu nyt itsestään selvältä: jatkamme asuntolainan lyhennysvapaita ensi kesäkuuhun saakka.
En oikeastaan tiedä, miksi edes pohdin tätä, mutta jotenkin lyhennysvapaan käyttämisestä tulee syyllinen olo. Kun kerran pankin kanssa on sovittu tietystä lyhennysaikataulusta, siitä poikkeaminen tuntuu epärehelliseltä. Tämä on tietenkin ihan naurettava ajatus, mutta kirjoitanpa senkin ylös tänne, sillä monet rahaan liittyvät ajatukset ovat tällaisia: eivät kestä tarkempaa tarkastelua. Vanhempainvapaa on juuri sellainen aika, jolloin säästämistä ja lainanlyhennyksiä on mielestäni perusteltua lykätä.
Ilman lyhennysvapaata kassavirta taloudessamme kääntyisi negatiiviseksi jo paljon varhaisemmassa vaiheessa, mutta kiitos pankin anteliaan lainapolitiikan lyhennysvapaata heltisi helposti, eikä säästöjä tarvitse syödä.
Kokonaisuudessaan ainoa nihkeämpi kuukausi tulee olemaan kesäkuu, jos päätän jatkaa vapaita sinne asti. Silloin minä tuon talouteemme vain kotihoidon tuen verran, ja samalla lainanlyhennykset jatkuvat. Mutta sekin näyttää hallittavalta, kun luvut näkee kokonaisuutena.
Lopputulos: isyysvapaa ei syö säästöjämme, vaan kartuttaa niitä
Lopputulos näyttää paremmalta kuin odotinkaan. Riippumatta siitä, missä vaiheessa kevättä tai kesää palaan töihin, emme joudu koskemaan nykyisiin säästöihimme. Voin olla vaikka kahdeksan kuukautta isyysvapaalla, joista suurin osa käytännössä ilman tuloja kotihoidontuella, ja silti meille jäisi rahaa jopa säästöön.
Laskelman jälkeen täytyy jälleen kerran todeta, miten vapauttava asia verrattain korkea säästöprosentti on. Talous on aika luodinkestävällä pohjalla, kun tulee toimeen suunnilleen yksillä tuloilla kahden tulonsaajan perheessä.
Hyvät tulomme eivät näy arjessa, koska kulutuksemme on maltillista. Naapureilla on järjestään komeammat kaarat ja koreammat kuteet, ja joskus sitä tulee miettineeksi, pitäisikö lähteä mukaan tähän sosiaaliseen taloudelliseen nokitteluun järkevän rahankäytön sijaan.
Mutta kun keskustelen muiden vanhempien kanssa ja kerron pitkistä isyysvapaistani, se tuntuu erityisen isolta flexaukselta, ja vieläpä sellaiselta, joka on täysin omien arvojeni mukaista. On hienoa huomata, että tämän pullistelun voi tehdä ilman suuria rahallisia uhrauksia. Talouden vakavaraisuuden eteen tehty työ tuntuu olevan vaivan arvoista.
Olen entistä kiitollisempi tilanteesta, johon olemme työn ja tuurin kautta päässeet.
Vastaa