Syyskuu 2024 - Sairasta menoa, taas

Olen pitänyt vuoden verran kirjaa siitä, mihin meidän rahat menevät ja miten varallisuutemme kehittyy. En juuri tee budjetteja, vaan olen huomannut, että pelkkä kulujen seuraaminenkin jo ohjaa tekemään fiksumpia rahapäätöksiä. Varallisuuden karttumisen seuraaminen taas auttaa huomaamaan, että kehitystä tapahtuu, vaikka arjessa mikään ei tuntuisikaan liikkuvan. Tavoitteeni ei ole kituuttaa, vaan elää normaalia elämää, jossa säästämme noin puolet palkasta osakerahastoihin ja lainojen lyhennyksiin.

Syyskuu jatkui elokuun teemassa, eli sairastellen. Lapsivakuutus maksoi itsensä takaisin kun rahaa meni yksityisille terveysasemille.

Tulot ja kulutus

Alkuun vähän selvennystä, mitä luvut pitävät sisällään. Laitamme vaimon kanssa palkat tasan keskenämme ja maksamme yhteistililtä kaikki menomme. Käytännössä, koska minä tienaan vähän enemmän kuin vaimoni, siirrän erotuksen yhteistilille, jolta maksetaan kaikki kulut – niin talouden yhteiset kuin henkilökohtaisetkin.

Perheemme tulotaso on nyt normaalia matalampi, sillä vaimoni on vanhempainrahalla, kun saimme vuoden 2024 alussa vauvan.

Säästöprosentin laskennassa käyttämäni palkat ovat laskennallisia. Sisällytän niihin myös lomarahat ja edellisen vuoden bonuksen, joka on noin kuukauden palkka. Esimerkiksi lomaraha ei heilauta yhden kuun säästöastetta, vaan se on jo jaettu tasan kaikkien kuukausien tuloihin. Tuloihin sisältyy palkkojen lisäksi lapsilisä, joka on tällaisella kahden lapsen perheellä noin 200 euroa kuussa. Kuluihin luen asuntolainan korot ja kulut, mutta en lyhennystä. En myöskään huomioi sijoitusasuntomme rahavirtaa luvuissa, vaan ainoastaan varallisuuskehityksessäni.

Syyskuussa lapsivakuutuksemme maksoi itsensä takaisin, kun jatkoimme sairastelun kanssa siitä, mihin elokuussa jäimme. Hoitoihin meni yli 1200 €, mutta ne eivät näy luvuissa, sillä saamme ne takaisin. Mehiläisen 150 euron muumitarroja ja sisiliskoja alkaa olla vihkossa jo aika kunnioitettava kokoelma. Minkähänlainen jälleenmyyntiarvo näillä on?

Yksityisten lääkäriasemien tukemista lukuun ottamatta syyskuun tuloissa ja menoissa oli aika vähän mitään raportoitavaa. Käytimme vähän normaalia enemmän rahaa vaatteisiin, kun päivitimme lasten ja aikuisten vaatekertoja, mutta vaateshoppailusta huolimatta kulutus oli silti ihan normaalilla tasolla, eikä tulopuolessakaan ollut mitään yllätyksiä. Säästöprosentti oli sillä tasolla, mitä vuoden alussa budjetoinkin, eli siellä 40 % tienoilla.

Sijoitukset ja varallisuus

Ensin pieni katsaus tämän osion lukujen taakse. Varallisuuteen lasken sijoitusasunnon ja osakkeet. Sijoitusasunnon arvoa päivitän kerran kvartaalissa vanhojen asuntojen hintaindeksin perusteella. Sijoitusvarallisuuden ulkopuolella meillä on lisäksi omistusasunto jota vasten on tuntuvasti velkaa, autopaikka ja siihen paikkaan sopiva käytettynä ostettu, kohtuuhintainen perheauto. Varallisuusluvut ovat aina kuun lopun lukuja, ja kun palkka tulee kuun viimeisenä päivänä, tilillä oleva rahasumma on aina aika paljon suurempi kuin mitä se paria päivää aiemmin oli.

Minulla on n. 90% salkustani indeksirahastoissa, ja OST:lla n. 10% eli 20 t€. Yritän olla sijoituksissani lähes kokonaan passiivinen, mutta kun välillä tekee mieli treidailla, OST saa toimia alustana siihen. Uskon että tällainen pieni treidailusalkku auttaa minua pysymään sijoitusstrategiassani suurimmalla osalla rahoistani.

Syyskuussa oli taas kiva avata Nordnetin appsia.

Viime kuussa kerroin, kuinka toivoisin oppivani kesän markkinakuopasta, etten osaa ajoittaa markkinoita. Nyt syyskuussa sama oppi kertaantui, mutta toiseen suuntaan. FED laski ohjauskorkoaan, mikä antoi vähän buustia markkinoille, ja kun Kiina vielä päätti alkaa elvyttää, oli markkinoilla hieno kuun lopetus. Sen seurauksena kuun viimeisellä viikolla salkkuni pomppasi 2% ylöspäin – aika merkittävä nousu kun huomioi että koko vuonna nousua on tullut vain 7%.

Tuo 7 % YTD-tuotto on kyllä lähes hävettävän huono, kun ottaa huomioon, että identifioidun indeksisijoittavaksi isäksi, ja melkein jokainen indeksi on noussut kaksinumeroisia lukuja. Pitäisi analysoida, mikä huonon tuoton selittää. Minulla ei ole erityisesti rahaa OMXH:ssa, joten taustalla lienee OST-tilini. Ensinnäkin olen tärvännyt siellä isot kasat rahaa surkeilla valinnoillani, ja sen lisäksi salkun tuotosta katosi verovelan osuus, kun tulin kesällä järkiini ja siirsin tuntuvat summat OST:lta pois. Siirron yhteydessä tuin valtion kassaa monella tonnilla – olkaa vain hyvät kaikki kanssakulkijani.

Sijoitusasuntorintaman hiljaisuus jatkuu, ja jokaisen hiljaisen kuukauden myötä alkaa mielessäni lurkkia ajatus toisen sijoitusasunnon ostamisesta. Vähän Die with Zero -kirjan hengessä olen ynnäillyt, että jos elämässäni aion ostaa sijoitusasuntoja, ne pitää ostaa nyt eikä sit. Jos asunnon laina-aika on sen 20 vuotta, ja ajatukseni on alkaa elää sijoituksillani joskus 5-kymppisenä, päätyy lyhyelläkin matikalla siihen, että asunnot pitäisi saada maksamaan itseään mahdollisimman pian.

Samaan aikaan mielessä pyörii kivitaloajatukset. Jos ajatuksenamme on lähivuosina vetää oman kodin velkavipu tappiin ja ostaa hirveän hintainen talo, voisi olla kiva käyttää tämän nykyisen sijoitusasunnon ylimääräisiä vakuuksia kodin lainan tukena ja näin säästää käteisiä. Sijoitusasunnon ostaminen kuluttaisi meidän vipupotentiaalia isosti.

Osakemarkkinan hyvän vireen ansiosta nettovarallisuuteni saavutti taas uusia huippuja.

Kotielämä

Kun syyskuun lopussa katson taaksepäin, niin aika tyhjää lyö. Koko kuukausi on tuntunut harmaalta puurtamiselta sairastelun takia.

Taapero on ollut koko ajan vähän puolikuntoisena, ja pari kertaa ihan kunnolla kipeä. Tämä on monella tapaa rankkaa. Normaalisti emme anna lapsen katsella videoita lainkaan, mutta nyt kipeänä, etenkin etätyöpäivinä, ruutu on toiminut lapsenvahtina. Ai jumankauta sitä kinuamista ja sekoilua, joka tästä iltaisin seuraa. Ryhmä hau on koukuttavuudeltaan heroiinista seuraava, ylöspäin.

Kun vielä suureen ruutuaikaan yhdistyy se, ettei lapsi pääse kipeänä ulos purkamaan energiaansa, on homma lähes sietämätöntä. Paluu nollatoleranssiin on edessä, kun näistä lenssuista selvitään.

Sairastelun toinen haaste on pitää taapero erossa vauvasta, jottei koko perhe sairastuisi. Vauvan flunssa vie aina voima, joten olemme päättäneet yrittää välttää tautien leviäminen, vaikka se vaikeaa onkin. Kolmevuotiaalle erossa pysyminen on mahdotonta ymmärtää, ja siitä tulee kitkaa. Järjestely on kuitenkin kannattanut, sillä vauva oli koko syyskuun terveenä. Haittapuolena molemmat vanhemmat ovat lapsenhoitovuorossa koko ajan, kun minä hoidan taaperoa ja äiti vauvaa

Sairastelun raskautta lisää vielä sekin, että saan yleensä taaperon taudin ainakin mietona. Puolikuntoisena liikunta jää vähiin ja olo on nihkeä, eikä elämä juuri hymyile.

Syyskuun synkkyydessä oli myös muutamia valonpilkahduksia. Taapero oppi ajamaan pyörällä ihan tuosta noin vain. Tasapaino on kehittynyt potkupyörällä, eikä polkupyörän opetteluun mennyt kuin muutama lyhyt treenikerta. Sama näyttää pätevän koko kaveriporukassa. Ei minun lapsuudessani kyllä polkupyöräilty ilman apupyöriä vielä kolmevuotiaana, mutta nämä potkupyörät ovat olleet ihan game changer.

Taaperon kehityksessä on myös huvittava, mutta tulevaisuudessa varmasti ärsyttävä taito: jekuttaminen ja tahallinen kiellettyjen asioiden tekeminen. Hän sanoo ’isi, katsoisitko tuonne päin? Älä katso nyt tänne!’ ja tekee juuri sen, mikä on kielletty. Lapsi vaikuttaa luontaisesti kiltiltä, joten pidän ihan hyvänä, että hän alkaa pitää puoliaan. Olen myös yrittänyt opettaa, ettei puistossa tarvitse joustaa, jos joku työntää pois vaikka vieterikeinulta tai nappaa lelun kädestä – voi vähän työntää takaisin. Jos lapsi olisi taipuvaisempi tekemään tällaiseen itse, olisi ohjeeni varmasti toiseen suuntaan, mutten ole ikinä nähnyt hänen käyttävän kyynerpäätaktiikkaa tähän asti, ja sekin on ihan hyvä taito osata sopivissa määrin.

Huomaan, että taaperolla on elämässäni tällä hetkellä suurempi rooli kuin vauvalla. Vauva on kehittynyt huimaa vauhtia ja on muutenkin kuin valonsäde. Rintaruokinnan takia hän on kiinni äidissään, mikä on tietenkin ihan luonnollista, mutta tämä epätasapaino on myös ikävää. Vaimoanikin tilanne vaivaa, sillä hän kokee vastaavasti olevansa syrjässä taaperon elämästä. Toivottavasti sairastelut väistyvät ja vauva alkaa syödä tukevammin kiinteitä, niin voimme ehkä ratkoa tämän haasteen pian.

Blogi

Syyskuussa blogi pysyi hiljaisena, mutta vakuutan, että tilanne muuttuu, kunhan elämä taas normalisoituu. Kuukauden kohokohtana pääsin mukaan Sijoittaja-Alokkaan haastatteluun Inderesin foorumilla. Oli suuri kunnia olla osana tätä keskusteluketjua.

Elokuun luetuimmat kirjoitukset: