Miten säästää ja sijoittaa lapselle

Yksi Die with Zero -kirjan parhaita pointteja on, ettei lapsille kannata jättää perintöä, vaan varallisuutta kannattaa siirtää heille jo paljon ennen kuin kuolet. 

Teoriassa rahan säästäminen ja sijoittaminen lapsille mahdollisimman aikaisin on parasta verosuunnittelua. Rahat siirtyvät lapsen nimiin, eikä korkoa korolle -ilmiön tuomasta varallisuuden kasvusta tarvitse maksaa perintöveroja. Käytännössä rahan siirtäminen lapsen nimiin huolettaa minua monesta syystä. Käyn tässä läpi eri näkökulmia, joita otamme huomioon lapsia tukiessamme, ja lopuksi kerron, miten olemme ajatelleet säästää ja sijoittaa lapselle. 

Miksi haluamme siirtää rahaa lapsillemme?

Warren Buffett ja moni muu megarikas on luvannut perinnön jättämisen sijaan lahjoittaa suurimman osan varallisuudestaan hyväntekeväisyyteen, kun aika koittaa. Tietenkin se perinnöksi jäävä prosentin sadasosa Buffettin varallisuudesta on aika kookas summa, eikä Buffettkaan lapsiaan puille paljaille jätä. Miksi haluan tukea lapsia rahallisesti? Tässä muutamia syitä, miksi haluamme tukea lastamme rahallisesti.

Stressin vähentäminen

Haluan että lapseni on onnellinen elämässään, ja vaikkei raha tuo onnea, taloudellinen selkänoja vähentää stressitasoja, ja sitä kautta lisää onnellisuutta. 

Pienempi stressi auttaa myös ottamaan etukenoa elämässä, jolloin lapsi on pienessä etulyöntiasemassa elämänsä alusta asti, ja se kantaa pitkälle. Kun lapsen talous on turvattu, on hänen helpompi tavoitella isompia juttuja elämässään. Hänen ei tarvitse ottaa sitä ensimmäistä vastaantulevaa duunia, vaan voi tehdä valintansa paremmasta neuvotteluasemasta käsin. Hän uskaltaa ottaa riskiä ja sijoittaa rahansa.

Matalamman stressitason mahdollistaman riskinoton myötä lapsella on enemmän potentiaalia yläsuuntaan. 

Lapsen eläkesäästöt

Meidän eläkeikämme juoksee kovaa ylöspäin, mutta uskon että kaikesta alakulosta huolimatta järjestelmä maksaa meille vielä eläkettä, vaikkakin pienempää kuin vanhemmilleni. Lapsieni kohdalla epäilen, ettei toivoa eläkkeestä juuri ole. Heidän on syytä saada eläkepottinsa kasaan omin päin.

Korkoa korolle ilmiö toimii sitä paremmin, mitä aiemmin siitä pääsee nauttimaan. 

Mitä riskejä ja rajoitteita lapselle säästämisessä on?

Vaikka lapsen taloudellisen tulevaisuuden turvaaminen on lähtökohtaisesti hyvä juttu, näen ylenpalttisessa rahan lahjoittamisessa myös riskejä.

Lapselle säästetyt rahat ovat pysyvästi hänen

Perheemme talous on ihan tukevalla pohjalla, mutta emme missään nimessä ole vielä ns. set-for-life tilanteessa, jossa mikään vastoinkäyminen ei voisi kaataa venettä. 

Jos vene olisi vaarassa kaatua, lapselle lahjoitettuja rahoja ei voisi käyttää miten vain. Ylen artikkelin mukaan monikaan ei tiedä, että kun rahat kerran siirtää lapsen nimiin, ne ovat lapsen nimissä. Niitä ei saa enää siirtää takaisin itselleen tai käyttää vaikkapa perheen asuntolainan maksuun, vaikka perheeseen osuisi minkälainen hätätilanne. 

Kun meidän tarvitsee vielä kartuttaa omaa varallisuuttamme, emme voi täysin huoletta siirtää rahaa lapsen nimiin.

Mitä jos lapsesta tuleekin mulkvisti?

Minulla oli lapsuudessa luokallani Antti, jolle mummo oli lahjoittanut 10 000 markkaa. Vaikka summa on aika maltillinen, lapselle se oli käsittämättömän suuri. Tiedän lahjoituksesta, koska Antti kertoi asiasta kaikille. Antti myös tykkäsi tuhlailla rahaa, ja kun myöhemmin kapakan ovet aukesivat hänelle, homma lähti isomminkin lapasesta.

Lapselle sijoittamisen ja säästämisen riskinä on, että liian suuret rahasummat sekoittavat helposti teinien päät. Antin rahakasvatuksessa oli mennyt varmaan jotain muutakin pieleen kuin tuo mummon lahjoitus, mutta vastaavia rikkaiden mulkvistilapsia on tullut elämäni aikana vastaan useampiakin.

Murrosiän hölmöys ei välttämättä lopu siihen 18 vuoden ikään, jolloin lapsi saa määräysvallan omaisuuteensa. Jos siirrämme suuren määrän varallisuutta lapsille jo vauvana, ei näihin varoihin ole enää mitään kontrollia, kun lapsi täyttää 18 vuotta ja pääsee päättämään asioistaan  itse. Olisi kiva, jos voisimme jollain konstilla varmistaa, että lapset ovat toipuneet pahimmasta murrosiästään ennen kuin saavat rahaa käteensä. 

Perinteiset kasvatuskonstit, eli uhkailu, kiristys ja lahjonta, toimivat paremmin, jos vanhemmilla on rahallinen yliote lapseensa.

Lapselle säästäessä edunvalvontaan joutuu aika nopeasti

Lapsen vanhemmat hoitavat lapsen omaisuutta hänen puolestaan, mutta kun alaikäiselle kuuluvan omaisuuden arvo ylittää 20 000 euroa, Digi- ja väestötietovirasto alkaa seurata omaisuuden hoitamista. Lapsi joutuu edunvalvontaan. Ideana kai on, etteivät vanhemmat hassaa lapsen rahoja. 

Jos olet vaikkapa sellaisessa iloisessa asemassa, että pystyt sijoittamaan lapsilisät lapsen puolesta, jo ennen teini-ikää kasassa on helposti tuo 20 000 € summa. En tiedä mitä tästä käytännössä seuraa, mutta mieluusti vältän tämän.

Vaikuttaako lapselle säästäminen tuleviin opintotukiin?

Opintotuessa on ollut tulorajat, ei varallisuusrajoja. Kun Suomen talous ei enää vedä, sosiaaliturvaverkkoja aletaan tilkitä, ja pidän aika todennäköisenä, että opintotukeen asetetaan varallisuusrajat, eikä varakkaita opiskelijoita tueta enää rahallisesti. 

Sinänsä varakkaiden opiskelijoiden tukien leikkaaminen olisi varmasti ihan perusteltua yhteiskunnan näkökulmasta, sillä korkeakoulutetut ovat tulevia hyvätuloisia eivätkä mielestäni kaipaa niin suuria tukia kuin nykyään maksetaan, mutten tietenkään halua tieten tahtoen asettaa lastani tällaiseen ansaan. Jos lapsen AOT:n tankkaa täyteen, voi menetetty opintotuki syödä sijoitusten laskennallisia tuottoja merkittävästi. 

Lähtökohtaisesti lapsen nimissä oleva varallisuus on hänelle riski, ja parempi olisi, jos saman varallisuuden voisi siirtää hänelle jotenkin ilman, että se on hänen nimissään

Vaikkei varallisuusrajoja tulisikaan, on hyvä huomata, että Kela ei nykyiselläkään tykkää varakkaista lapsista. Osinkotulot leikkaavat opintotukia, eikä opintotuen tulorajoja laskettaessa myyntivoitoista saa vähentää myyntitappioita.

Hyvät tavat siirtää varallisuutta

Lapselle jätettävä perintö

Tavanomaisin konsti siirtää rahaa lapselle on tietenkin perintö, ja se on myös aika verotehokas rahansiirto. Ensimmäiset 20 000 euroa ovat verottomia, ja senkin jälkeen prosentti on hyvin maltillinen. 

Perinnön suurin ongelma on, että se tulee auttamatta liian myöhään. Mitä vain voi sattua, mutta mitä todennäköisimmin elämme yli 80-vuotiaiksi, ja lapsiemme kovin rahantarve olisi jo kymmeniä vuosia ennen kuolemaamme, kun he ovat opiskelijoita tai ruuhkavuosien keskellä kärvisteleviä vanhempia.

Sen takia olemme miettineet parempia tapoja tukea lapsiamme rahallisesti.

Lapselle lahjoittaminen

Perintöä parempi, ja helpoin keino varallisuuden siirrossa on vain siirtää rahaa lapsen tilille.

Rahaa ei kuitenkaan saa siirtää rajatta ilman veroseuraamuksia. Saat lahjoittaa toiselle ihmiselle yhteensä 5000 euroa kolmessa vuodessa, eli n. 130€ per kuukausi ilman, että lahjasta tulee verotettavaa. 

Hassua kyllä, vastaava raja on periaatteessa olemassa puolisoiden välillä. Jos annat vaimollesi liian suuren summan rahaa, voisi verottaja teoriassa astua väliin. 

Siirtoraja on henkilökohtainen, eli sekä minä että vaimoni voimme siirtää lapselle 5000 € kolmessa vuodessa ennen kuin verottaja puuttuu peliin. Lisäksi isovanhemmat voisivat tehdä saman, jolloin kuukausittainen veroton tukisumma olisi lähes 800 euroa. Lapsen arvo-osuustilin voi siis tankata hänen elämänsä aikana varsin miehekkään kokoiseksi ilman mitään veroseuraamuksia.

Meidän kohdalla isovanhempamme ovat halunneet tukea perhettämme taloudellisesti, mutta minä en oikein halua ottaa heiltä rahaa vastaan, sillä tulen toimeen omillanikin. Olemme sitten sopineet että he voivat siirtää maltillisesti rahaa lapsiemme arvo-osuustileille. Tällaisella sukupolven skippaamisella myös vältämme yhdet perintöverot, kun minä en ole välikätenä ylisukupolvisen varallisuuden siirtämisessä.

Paras tapa säästää lapselle: Elinkulujen maksaminen

Ylläolevat riskit huomioiden mielestäni paras keino siirtää varallisuutta lapsille on heidän elämisensä maksaminen.

Verkkokaupan yleistymisen myötä tällainen toisen kulujen maksaminen on aika vaivatonta, vaikka vanhemmat asuisivatkin eri paikkakunnalla. Voit laittaa säännöllisen ruokatilauksen Prismasta lapsen kotiin, maksaa nettiliittymät ja netflixit lapsen puolesta, tai antaa hänen klikkailla Zalandoon tilaus valmiiksi, ja käydä kuittaamassa se luottokortillasi.

Ja mikä parasta, tällainen toisen kulujen maksaminen on täysin verotonta. Verottaja sanoo: Lahjaveroa ei tarvitse maksaa siitä, että maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämisen kuluja, opiskelumaksuja tai muita kasvatus-, koulutus- tai elatusmenoja

Nyrkkisääntönä on, että jos annat lapselle rahaa, se lasketaan lahjaksi ja verottaja astuu 5000 euron jälkeen peliin mukaan, mutta jos maksat lapsen kuluja suoraan näille maksuille ei ole mitään ylärajaa, pois lukien se, ettei yksittäinen esine saa olla yli 4000 € arvoinen. Huomioi, ettet voi antaa hänelle kaupparahoja tilille ja sanoa että käyttää ne ruokaan, vaan sinun pitää ihan oikeasti maksaa rahat suoraan kauppiaalle. Lahjansaaja voisi muuten käyttää fyrkat johonkin muuhun tarkoitukseen. 

Lapsen kulujen maksamisessa on monia etuja muihin tapoihin antaa perintöä lapselle.

• Kun maksamme lapsen elämisen – ruokakulut, vuokran, kodin irtaimiston, koulumaksut ja vaikka mitä – voi lapsi käyttää lähes kaikki tulonsa sijoittamiseen ja varallisuuden kartuttamiseen. Verottaja tykkää, kun emme säästä lapselle, vaan autamme lasta säästämään ja sijoittamaan. Efektiivisesti lahjoitamme hänelle varallisuutta verotta, mutta mutkan kautta.
• Jos lapsesta tuleekin holtiton rahankäyttäjä, voimme hienovaraisesti ohjailla häntä kestävämpiä toimintatapoja kohti budjettia hallinnoimalla. Lapsen kontrolloimisessa rahalla on tietenkin vähän huono klangi, ja suurella todennäköisyydellä lapsestamme tulee samanlainen säästäjä ja hikari kuin meistä vanhemmistakin, mutta aina on mahdollista että hän villiintyy teini-iässä. Etenkin 18 ikävuoden jälkeen tämä on hyvä vipu, jolla epäkypsää lasta voi vielä kasvattaa. 
• Kun maksamme kuluja, vältämme siirtämästä liikaa rahaa lapsen nimiin, jolloin hän ei ole verottajan ja valtion silmissä sellainen paha hyväosainen, vaan ihan kunniallinen varaton ihminen. 
• Voimme pitää varallisuuden omissa nimissämme pidempään. Lapselle lahjoitetut rahat ovat lapsen, eikä niitä saa käyttää perheen muiden jäsenten kuluihin. Jos perheemme kohtaa jonkin suuren taloudellisen vastoinkäymisen, voimme käyttää säästöjä perheen kannalta optimaalisesti ilman, että joudumme kavaltamaan rahoja takaisin lapselta.

Muita konsteja: Omaisuuden myyminen

Muutamat onnekkaat kaverini ovat saaneet kohtuullisen kokoisen ennakkoperinnön ostamalla ensiasuntonsa vanhemmiltaan. Vanhemmat saavat myydä lapselle kämpän 25 % alennuksella ilman että tätä alennusta luetaan lahjaksi. Pyydät kiinteistönvälittäjältä arvion asunnon hinnasta, ja lohkaiset tästä neljänneksen pois. Eräässä tapauksessa vanhemmat vielä ostivat asunnon takaisin lapseltaan, kun lapsen oli tullut aika muuttaa siitä eteenpäin, jolloin perintöä siirtyi vain varainsiirtoveron hinnalla.

Tämä voi olla varteenotettava konsti siirtää varallisuutta, jos satut olemaan asuntosijoittaja. Meidän perheemme ei varmaan tavoittele erityisen suurta asuntovarallisuutta, joten luulen että tämä konsti jää käyttämättä.

Miten aiomme sijoittaa lapselle?

Lapselle säästettyjä rahoja ei tietenkään kannata makuutta tilillä, vaan ne kannattaa sijoittaa lapsen hyväksi. Mitä lapselle sijoittamisessa olisi hyvä huomioida?

Lapsen nimiin siirtyvälle rahalle käytän pitkälti samaa strategiaa kuin omiin sijoituksiini, mutta muutamin pikku huomioin. 

Lapselle säästäessä ja sijoittaessa on selvää, että aikajänne on erittäin pitkä, ainakin se 18 vuotta, ja toivottavasti pidempäänkin. Pitkäjänteiseen sijoittamiseen, jossa myymisen tarvetta ei ole, osakkeet lienevät se selvin ratkaisu.

Kun sanon että osakkeet ovat selvä vaihtoehto, tarkoitan tietenkin osakeindeksirahastoja. Indeksirahastojen edut lapselle säästämisessä ovat kiistattomat. Parin vuosikymmenenen ajanjaksolla laajasti hajautettu indeksirahasto voittaa parhaatkin osakepoimijat lähes 100% varmuudella, ja sinut vieläkin varmemmin.

Indeksirahastoissa on normaaliakin tärkeämpää valita kasvuosuudet, joista ei makseta osinkoa ulos, sillä pitkällä aikavälillä osinkojen automaattinen uudelleensijoittaminen ilman, että osingoista maksetaan välissä veroja, on valtava etu. Kasvuosuuksien kanssa rahastoon pakkautuu verovelkaa, joka toimii ikään kuin korottomana sijoituslainana, jonka avulla hakkaat suoran osakesijoitukset vielä varmemmin. 

Muutenkin osinkotulot olisivat ikäviä lapselle. Jo nykysäännöillä ne leikkaisivat esimerkiksi opintotukia.

Pitkälle aikavälille tyypillistä on, että hyvinkin epätodennäköiset tapahtumat tapahtuvat aika suurella todennäköisyydellä ainakin kerran. Monet asiat, jotka tuntuvat nyt itsestäänselvyyksiltä, voivat näyttäytyä 18 vuoden päästä hassuilta ajatusvirheiltä. Esimerkiksi jenkkimarkkinan voima, oletus siitä ettei korkotaso nouse enää kaksinumeroiseksi tai että pitkällä aikavälillä kannattaa olla pelkästään osakkeissa ovat nyt laajalti jaettuja totuuksia, mutta miltä maailma näyttää 2040-luvulla? Mikään markkina ei voi kasvaa muita voimakkaammin ikuisesti, korkojen suuntaa on mahdoton ennustaa ja historiasta löytyy kokonaisia vuosikymmeniä, jolloin korkopaperit ovat tuottaneet paremmin kuin osakkeet.

Pitkän aikavälin arvaamattomuus tarkoittaa minulle sitä, että lapselle sijoittamisessa hajauttaminen on entistäkin tärkeämpää. Osakeindekseistä valitsen maailmanlaajuisesti sijoittavia rahastoja, jotka siirtävät painotustaan myös markkinoiden välillä. Jos jenkit alkaakin hiipua, rahaston painopiste siirtyy automaattisesti muille markkinoille. Megapitkällä aikavälillä ei välttämättä ole myöskään ihan hullu ajatus harkita lapsen salkkuun pientä siivua korkopapereita, ja jopa vähän syrjitympiäkin varallisuuseriä kuten kultaa, ehkä jopa bitcoinia.

Pitkän aikavälin arvaamattomuus tarkoittaa myös sitä, että on hyvä pohtia kuka rahaston tarjoaa. Onko rahasto sen verran suuri, että se on olemassa vielä 20 vuoden päästä? Jos rahasto likvidoidaan välissä, siitä seuraa lapselle verotettava tapahtuma. 

Yhteenveto: Meidän perheen suunnitelma lapselle sijoittamiselle ja säästämiselle

Lapselle sijoittamisessa ja säästämisessä puhutaan erittäin pitkän aikavälin jutuista. Pitkällä aikavälillä mitä vain voi tapahtua, joten strategian joustavuus on tärkeää. Samalla tiedostan, että todennäköisimmin meidän perheellä tulee menemään ihan hyvin, ja varallisuutta kannattaa siirtää lapselle jo kauan ennen kuolemaani.

Tiivistettynä tämän hetken suunnitelmamme lapselle säästämisessä on seuraava:

• Pidämme varallisuuden pääasiassa omissa nimissämme siihen asti, että olemme taloudellisesti selvillä vesillä. Tämä antaa meille vapaammat kädet reagoida mihin vain, mitä elämä heittää eteemme. Kun alkaa näyttää siltä, että olemme taloudellisesti selvillä vesillä, voimme kenties alkaa siirtää rahaa lapsien nimiin enemmän. 

• Ohjaamme isovanhempia lahjoittamaan lapsille rahaa arvo-osuustilille, jos heistä tuntuu siltä. 
• Alamme siirtää varallisuutta lapsille todenteolla vasta, kun he muuttavat kotoa. Tällöin varallisuuden siirto tapahtuu maksamalla heidän kulujaan, jolloin lapset voivat käyttää omat tulonsa säästämiseen ja sijoittamiseen.
• Lapsen nimiin siirtyvä omaisuus sijoitetaan maailmanlaajuisesti hajauttaviin indeksirahastoihin, sillä uskon että ne ovat vuosikymmenten ajanjaksolla kaikkein kestävin valinta. Samalla harkitsen laajempaakin hajautusta toisiin varallisuuseriin, kuten korkopapereihin.

Miten teidän perheessänne säästetään lasten nimiin? Kiinnostaisi kuulla etenkin sijoitusvakuutuksista, joita Nordnet on alkanut tarjota.

Jos pidit tekstistä, olisi kiva jos jaat sen. Seuraamalla minua twitterissä pysyt kartalla myös seuraavista teksteistäni.