Akavan selvityksen mukaan suurin osa isistä on tyhmiä. Tai ei siinä selvityksessä ihan sanatarkasti noin sanottu, vaikka sen lopputulos tuo onkin.
Vuoden 2022 perhevapaauudistus antoi isille huomattavasti enemmän isyysvapaata, kuin aiemmin. Vuonna 2024 syntyvän vauvan isälle on tarjolla vähintään 4 kuukautta ansiosidonnaista isyyslomaa.
Silti Akavan mukaan vain 45 prosenttia isistä käyttää erityisesti heille tarkoitettua isyysvapaata samalla, kun jopa 80 prosenttia äideistä on huomattavasti huonommin kompensoidulla kotihoidontuella. Akava kertoo, että tyypillisin syy isyysvapaiden välttelyyn on taloudellinen, eli perheet kokevat, ettei heillä ole varaa pitää isää kotona.
Kun ihmisiltä kysytään heidän toiminnan motiiveista, he valehtelevat lähes aina, eikä tämäkään tapaus taida olla poikkeus. Akavan ekonomisti nimittäin tutki mikrosimulointimallin avulla perhevapaiden vaikutusta suomalaisten perheiden tuloihin ja havaitsi, että isän kannattaa käyttää perhevapaansa lähes aina, ellei äiti ole työtön. Jos perheen molemmat vanhemmat ovat kokoaikatyössä, vain kaksi ja puoli prosenttia perheistä on sellaisia, että perheen kokonaistalouden kannalta on parempi että äiti jää kotihoidontuelle silloinkin, kun isällä on vanhempainvapaapäiviä käyttämättä.
Ovatko isät tyhmiä, vai missä on vika kun ei vapaat maistu?
Perhevapaat ja raha
Jos raha ei todellisuudessa ole syynä vapaiden välttelyyn, niin miksi isät jäävät kotiin? Taustalla varmasti painaa sukupuolittuneet perhekäsitykset, mutta ei isyysvapaan taloudellisten vaikutusten laskeminenkaan mikään helppo homma ole.
Miehet tienaavat yleensä enemmän kuin naiset, joten bruttotuloja katsottaessa ensireaktio on, ettei isän kannata jäädä isyysvapaalle.
Homma ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen, sillä samalla kun äiti jää kotihoidontuelle ja tienaa muutamia satasia, isältä jää tonnien arvoiset isyysrahakiintiöt nostamatta. Vaihtoehtona olisi, että äiti menisi töihin tienaamaan ja isä nostaisi huomattavasti kotihoidontukea suurempaa ansiosidonnaista isyysrahaa. Vaikka isän tulot olisivatkin suuremmat, on tällaisessa mallissa helposti kuviteltavissa tilanne, jossa perheen kokonaistulot nousisivat vaikka suurempituloinen isä olisikin vanhempainvapaalla..
Isyysvapaiden taloudellisia vaikutuksia laskettaessa soppaan pitää vielä heittää mukaan progressiivinen verotus. Kun isä jää isyyslomalle, hänen bruttotulonsa vähenevät selvästi, mutta samalla verotus alenee marginaaliveron tahtia, ja lopulliinen vaikutus nettotuloihin voi olla aika vähäinen. Suomessa ei ole perheverotusta, vaan kumpikin vanhempi käsitellään yksilönä, joten samalla kun korkean tulotason isän verotus laskee voimakkaasti, (yleensä) matalapalkkaisemman äidin verotus kasvaa hitaammin.
Perhevapaavertailu kertoo, miten isyysvapaa vaikuttaa perheen tuloihin
Vaikka vanhempainrahamalli on monimutkainen, Kela pitää meistä huolen.
Kelan perhevapaavertailu-niminen laskuri kertoo, miten perheen nettotulot muuttuvat erilaisilla tulotasoilla, ja erilaisilla perhevapaiden jakotavoilla.
Laskurissa vertaillaan kolmea vaihtoehtoista tapaa jakaa valittu lapsen hoitoaika vanhempien kesken. Näitä verrataan tilanteeseen, jossa perhevapaita ei jaeta lainkaan, vaan vain toinen vanhemmista käyttää vapaita. Laskurin tarjoamat vaihtoehdot ovat:
- Vertailukohta: Vain äiti käyttää vapaita, eli hän hoitaa lasta koko kotihoitoajan. Isä ei käytä isyysvapaita
- Vaihtoehto 1: Isä käyttää 97 isyysvapaapäivää. Äiti käyttää kaikki muut vanhempainrahapäivät ja kotihoidon tukea.
- Vaihtoehto 2: Vanhempainrahapäivät jaetaan tasan. Äiti käyttää kotihoidon tukea loppuajan.
- Vaihtoehto 3: Vanhempainrahapäivät ja kotihoidon tuki jaetaan tasan vanhempien kesken.
(Pahoittelut, mutta käytin sukupuolittuneita termejä koska muuten hommaa on entistä vaikeampi seurata, ja tämän tekstin kannalta kiinnostavampaa on nimenomaan tapaukset, jossa isä tienaa enemmän.)
Miten perheen tulot muuttuvat isyysvapaan keston mukaan?
Tarkastellakseni perhevapaiden käytön vaikutusta perheen tuloihin, keräsin Kelan laskurista dataa perheen taloudellisesta tilanteesta isän eri, kun
- Äiti tienaa bruttona 2500€/kk
- Lapsi on kotona 1,5-vuotiaaksi
Naisten mediaanitulo vuonna 2022 oli 2800 € luokkaa, joten tuo 2500€ tuntui sopivan konservatiiviselta vertailukohdalta. Mitä korkeampi palkka äidillä on, sitä kannattavampaa luulisi aikaisemman töihin palaamisen olevan.
Laskuri antaa ulos perheen brutto- ja nettotulojen muutoksen suhteessa tilanteeseen, jossa vain äiti olisi kotona eikä isä pitäisi isyyslomaa ollenkaan.
Ajatellaan tilannetta jossa lapsi on kotona ensimmäiset puolitoista vuotta elämästään. Kun perheen molemmat vanhemmat tienaavat saman verran, on vapaiden tasajako luonnollisesti kannattavin ratkaisu.
Jos äiti tienaisi bruttona 2500€/kk ja isä tuplasti sen, eli 5000€/kk, perheen tulot kasvavat nettona 4000 € sillä, että isä pitää hänelle kiintiöidyt 97 isyysvapaapäivää, ja äiti menee vastaavasti aiemmin töihin. Isyysvapaa siis kannattaa.
Täysi vapaiden tasajako, eli se että sekä vanhempainvapaa että kotihoidontukijaksot jaetaan tasan, kannattaisi vielä tässä isän tuplatulojen tapauksessakin, verrattuna siihen että äiti pysyisi kotona koko 1,5 vuotta.
Vaikka isä tienaisi bruttona kolme kertaa sen mitä äiti, eli 7500€/kk, jäisi perhe yhä 780€ voitolle, kun isä pitää 97 isyysvapaapäiväänsä. Isyysvapaa kannattaisi näinkin epätasaisten tulojen kohdalla.
Mikäli siis todella perheen toimeentulo on tärkein syy isillä skipata perhevapaat, ei perustelu näytä pitävän vettä. Laskuri kertoo samaa tarinaa kuin Akavan mikrosimulointi: Työssäkäyvän äidin ei juuri koskaan kannata olla ainoa kotiin jäävä vanhempi.
Isät, ottakaa isyysvapaita – valtio sponssaa sitä verotuksen progressiolla ja avokätisellä perhevapaauudistuksella.
Lue myös:
Jos pidit artikkelista, arvostan jos jaat sen somessasi. Seuraa minua twitterissä tai instagramissa, niin kuulet seuraavista postauksistanikin. Instassa, Twitterissä handlella @ove_vapaalla
Liity postituslistalleni, niin saat ilmoituksen kun artikkeleita. En jaa sähköposteja ulkopuolisille tahoille.
Vastaa