Olen pitänyt kohta vuoden verran kirjaa, mihin meidän rahat menevät ja miten varallisuutemme kehittyy. En juuri tee budjetteja, vaan olen huomannut, että kun kuluja seuraa, se jo itsessään ohjaa tekemään fiksumpia rahapäätöksiä. Varallisuuden karttumisen seuraaminen taas auttaa huomaamaan, että kehitystä tapahtuu, vaikka arjessa eteneminen tuntuukin hitaalta.
Tavoitteeni ei ole kituuttaa, vaan elää normaalia elämään jossa säästämme noin puolet palkasta osakerahastoihin ja lainojen lyhennyksiin.
Heinäkuussa rahaa meni paljon, muttei juuri lomailuun.
Tulot ja kulutus
Alkuun vähän selvennystä, mitä luvut pitävät sisällään. Laitamme vaimon kanssa palkat tasan keskenämme, ja maksamme yhteistililtä kaikki menomme. Käytännössä kun minä tienaan vähän enemmän kuin vaimoni, siirrän erotuksen yhteistilille, jolta maksetaan kaikki kulut – niin talouden yhteiset kuin henkilökohtaisetkin.
Säästöprosentin laskennassa käyttämäni palkat ovat laskennallisia. Sisällytän niihin myös lomarahat ja edellisen vuoden bonuksen, joka on noin kuukauden palkka. Esimerkiksi heinäkuussa tilille tuleva lomaraha ei heilauta sen kuun säästöastetta, vaan on jaettu tasan kaikkien kuukausien tuloihin. Tuloihin sisältyy palkkojen lisäksi lapsilisä, joka on tällaisella kahden lapsen perheellä noin 200 euroa kuussa. Kuluihin luen asuntolainan korot ja kulut, mutten lyhennystä.
Perheemme tulostaso on normaalia matalampi, sillä vaimoni on nyt vanhempainrahalla kun saimme vuoden 2024 alussa vauvan.
Kesäkuun katsauksessa toivoin, että kulut olisivat heinäkuussa vähän korkeammat, ja niinhän siinä kävi. Mielessäni oli, että raha menisi lomailuun ja elämästä nauttimiseen, mutta valitettavasti näin ei käynyt.
Rahat menivät selviytymiseen. Ostelimme kaupasta valmisruokia, kun vauvan unettomuus ja taaperon uhmaikä imi energiat. Valmisruoat ovat kalliita, joten ruokaostoksiin meni satasia normaalia enemmän. Kävimme kyllä myös kahviloissa aika paljon, mikä söi muutamia satasia normaalia enemmän. Tämä rahankäyttö oli ihan kesäkuun toiveiden mukaista
Ruokakulujen lisäksi pääsin nauttimaan autoilusta koko rahalla. Auto jätti tienposkeen, kun olimme perheen voimin matkalla automarkettiin. Onneksi saimme apua nopeasti niin, että muu perhe pääsi kotiin helpolla eikä asiassa ollut sen suurempaa draamaa. Minä köröttelin moottorivikaisella kärryllä korjaamolle. Tiedoksi lukijoille, että vaikka tällätästä tempusta ei turmeltunutkaan mikään isommin, moottorivikaisella autolla ei kuulemma ole hyvä ajella, sillä se voi tulla vielä kalliimmaksi.
Auton korjaukseen paloi 600€. Rahan meno ei harmittanut, mutta tätä ylimääräistä vaivaa en olisi kaivannut.
Sijoitukset ja varallisuus
Varallisuuteen lasken sijoitusasunnon ja osakkeet. Sijoitusasunnon arvoa päivitän neljän kuukauden välein vanhojen asuntojen hintaindeksin perusteella. Sijoitusvarallisuuden ulkopuolella meillä on lisäksi omistusasunto, jonka velkoja makselen, ja käytettynä ostettu perheauto. Varallisuusluvut ovat aina kuun lopun lukuja, ja kun palkka tulee kuun viimeisenä päivänä, tilillä oleva rahasumma on aina suuri. Minulla on n. 90% salkustani indeksirahastoissa, ja OST:lla n. 10% eli 20 t€. Yritän olla sijoituksissani lähes kokonaan passiivinen, mutta kun välillä tekee mieli treidailla, OST saa toimia alustana siihen. Uskon että tällainen pieni treidailusalkku auttaa minua pysymään sijoitusstrategiassani suurimmalla osalla rahoistani.
Pidin osakesalkkuni tarkastelusta paastoa kesän yli, ja jatkan sitä edelleen.
Seuraan markkinaa, mutta tuntuu hyvältä, kun en tarkkaan tiedä, miten isosti otin turpiin, kun megateknot kyykkäsivät tai Nigerin juntta sekoili. Ja kyllähän ne megateknot kyykkäsivät. Nasdaq sukelsi ja samalla Russell2000 raketoi, kun sijoittajat rotatoivat ylihintaisiksi nousseista teknologiaosakkeista maltillisemmin hinnoiteltuihin.
Ja kyllä se junttakin sekoili. Onnistuin myymään Goviexin osakkeet, kun Oranon kaivos takavarikoitiin. Ajattelin, että riski Madaouelan luvan perumiselle nousi tästä merkittävästi, kun juntta näytti ettei se vain hauku, vaan myös puree, ja junttahan oli uhannut luvan perumisella jo aiemmin. Ainakin tulosten perusteella hyvä, että myin, kun lupa sitten peruttiin uhkauksen mukaisesti.
Global Atomicia en myynyt, koska en näe siinä samanlaista takavarikon riskiä. Globalkin petti lupauksensa, eikä kaivoksen rahoituspäätöstä ole kuulunut. Olin aiemmin päättänyt, että jos Global Atomicin rahoitusuutisia lykätään heinäkuuhun, myyn osakkeet, mutta kesän aikana ajatukseni olivat muualla enkä pysynyt linjassani. Nyt osaketta saisi paljon halvemmalla.
Kotielämä
Kesäloma meni taaperon kanssa lähileikkipuistoissa samalla, kun vaimo oli kiinni vauvassa. Vauva on nukkunut huonosti, joten päätimme, ettei ole järkeä matkustaa jonnekin kauas valvomaan kalliisiin hotelleihin, kun voimme valvoa kotona. Kotona prosessit toimivat, pesukone on tarjolla ja taaperolla on tuttu sänky, jossa nukkuu hyvin.
Harmitti, kun lomasuunnitelmat peruuntuivat. Suunnittelu on hyvä juttu, mutta oman hyvinvoinnin kannalta pitäisi opetella suhtautumaan suunnitelmien muuttumiseen stooalaisemmin etenkin näin vauva-arjen keskellä ja nyt kun päiväkodin tautikuormitus taas alkaa.
Sama suunnitelmien peruuntumisen aiheuttama ärsytys näkyy uhmaikäisen kanssa toimiessa. Sitä miettii että välipalan jälkeen päästään retkelle metsään, mutta välipalan tullen uhmaikä iskee eikä syöminen enää kiinnostakaan. Koko showssa menee tunti eikä retkelle enää ehdi. Tässä välissä minä yritän hoputtaa lasta joka ärsyyntyy hoputuksesta ja alkaa temmeltää entistä tarmokkaammin.
Lapsen syömiseen liittyy erikoista alkukantaisia fiksaatioita. Jos lapsi syö reippaasti, koen tarpeettoman vahvaa mielihyvää. Jos lapsi ei syö, käytän tarpeettoman paljon tarmoa siihen, että saisin lapsen muuttamaan mielensä.
Kesä on mennyt jälkimmäisen tilanteen kanssa painiessa. Päätimme vaimoni kanssa nyt, että opettelemme stooalaisuutta näissäkin tilanteissa. Antaa lapsen sitten olla syömättä jos ei kiinnosta. Jos pöydästä poistuu, ruokailu loppuu ensimmäisen muistutuksen jälkeen. Kun seuraava ruoka tulee jo parin tunnin päästä, siinä välissä naapurin mummo ei ehdi tehdä lastensuojeluilmoitusta saati lapsi nääntyä nälkään. Voimme tarvittaessa käyttää pelisilmää ja aikaistaa seuraavaa ruokailua vähän, jos tilanne vaatii. Suunnittelen jotain, mutta oletan, ettei se toteudu.
Minulla on pelko, että mitä jos lapsi ei saa kavereita, kun me molemmat vanhemmatkin ollaan aika introvertteja ja kömpelöitä sosiaalisesti. Kesällä parinkin lapsen isät ovat kertoneet, että heidän lapsensa on pyytänyt päästä leikkimään meidän taaperomme kanssa, ja se tuntuu erityisen hyvältä. Että muutkin huomaavat miten mainio tapaus meidän perheeseen on tupsahtanut.
Blogi
Blogin suosituimmat tekstit heinäkuussa
Jos tykkäsit kirjoituksesta, seuraa minua Threadsissa tai Twitterissä niin kuulet uusista kirjoituksista ensimmäisenä:
Liity postituslistalleni, niin saat ilmoituksen kun artikkeleita. En jaa sähköposteja ulkopuolisille tahoille.
Vastaa