Olen pitänyt kirjaa siitä, mihin meidän rahat menevät ja miten varallisuutemme kehittyy. En juuri tee budjetteja, vaan olen huomannut, että pelkkä kulujen seuraaminenkin jo ohjaa tekemään fiksumpia rahapäätöksiä. Varallisuuden karttumisen seuraaminen taas auttaa huomaamaan, että kehitystä tapahtuu, vaikka arjessa mikään ei tuntuisikaan liikkuvan. Tavoitteeni ei ole kituuttaa, vaan elää normaalia elämää, jossa säästämme noin puolet palkasta osakerahastoihin ja lainojen lyhennyksiin.
Rankan kevään jälkeen elämä tuntui toukokuussa jo vähän helpommalta.
Tulot ja kulutus
Alkuun vähän selvennystä, mitä luvut pitävät sisällään. Laitamme vaimon kanssa palkat tasan keskenämme ja maksamme yhteistililtä kaikki menomme. Kun minä tienaan tällä hetkellä vähän enemmän kuin vaimoni, tämä tarkoittaa, että siirrän palkkojemme erotuksen yhteistilille, jolta maksetaan kaikki kulut – niin talouden yhteiset kuin henkilökohtaisetkin. Saimme vuoden 2024 alussa vauvan, ja perheemme tulotaso on nyt normaalia matalampi, sillä vaimoni on perhevapaalla.
Säästöprosentin laskennassa käyttämäni palkat ovat laskennallisia. Jaksotan kullekin kuukaudelle koko vuoden lomarahat ja edellisen vuoden bonuksen. Esimerkiksi lomaraha ei heilauta yhden kuun säästöastetta, vaan se on jo jaettu tasan vuoden kaikkien kuukausien tuloihin. Tuloihin sisältyy palkkojen lisäksi lapsilisä, joka on tällaisella kahden lapsen perheellä noin 200 euroa kuussa. Kuluihin luen asuntolainan korot ja kulut, mutta en lyhennystä. En myöskään huomioi sijoitusasuntomme rahavirtaa luvuissa, vaan ainoastaan varallisuuskehityksessäni.

Toukokuu oli kulutukseltaan taas vähän runsaampi. Käyvimme vaihteeksi hakemassa parin sadan euron kumiliskoja Mehiläisestä, kun sairastelu jatkui toukokuussakin. Olin jo salaa toivonut, että kevääntulo keventäisi tautikuormaa.
Vaikkei tautikuorma keventynytkään vielä, kevääntulo kevensi silti mieltämme, ja jaksoimme jalkautua ihmisten pariin. Tämä näkyi ravintolakulujen kasvuna. Tämä kulutus oli ehdottomasti rahojen väärti.
Noin muuten elämä oli aika tasaista, eikä matkaan osunut mitään kummempia ostoksia tai kulukasvuja. Ensi ja seuraavissa kuissa rahaa menee varmaan normaaliakin enemmän, kun kesälomamatkat tulevat maksuun, mutta erittäin hyviä käyttökohteita nämäkin.
Kokonaisuudessaan kotitaloutemme säästöaste oli toukokuussa 17%, ja kun asuntolaina on lyhennysvapaalla, koko tuo summa oli periaatteessa sijoitettavaa. En kuitenkaan laittanut rahastosäästöihin kuin satasen, sillä kerään puskuria tulevaa isyysvapaatani varten.
Sijoitukset ja varallisuus
Ensin pieni katsaus tämän osion lukujen taakse. Varallisuuteen lasken sijoitusasunnon ja osakkeet. Sijoitusasunnon arvoa päivitän kerran kvartaalissa vanhojen asuntojen hintaindeksin perusteella. Näiden lukujen ulkopuolella meillä on lisäksi omistusasunto jota vasten on tuntuvasti velkaa, autopaikka ja siihen paikkaan sopiva käytettynä ostettu, kohtuuhintainen perheauto. Varallisuusluvut ovat aina kuun lopun lukuja, ja kun palkka tulee kuun viimeisenä päivänä, tilillä oleva rahasumma on aina aika paljon suurempi kuin mitä se paria päivää aiemmin oli.
Minulla on n. 90% salkustani indeksirahastoissa, ja OST:lla n. 10% eli noin 20 t€. Yritän olla sijoituksissani lähes kokonaan passiivinen, mutta kun välillä tekee mieli treidailla, OST saa toimia alustana siihen. Uskon että tällainen pieni treidailusalkku auttaa minua pysymään sijoitusstrategiassani suurimmalla osalla rahoistani.

Sijoitusmarkkinan hurlumhei jatkui. Toukokuussa salkku nousi useamman kuukauden nettopalkan verran.
Salkun koko on jo sitä luokkaa, että kuukausisäästöt (joita minulla ei tässä kohtaa oikein ole), tuntuvat lähinnä mereen pissaamiselta. Pinta ei paljon liiku. Tämä on kiva merkki siitä, että riippumattomuus palkkatyöstä on tavallaan näköpiirissä.
Hurlumheista puheenollen, olen siirtänyt syksyn ja kevään aikana oikeastaan koko OST:ni volfram-osakkeisiin. Peli volframin kanssa on sellainen, että ensin odoteltiin että Kiina asettaisi tuontitulleja Volframille niin kuin se asetti monille kriittisille metalleille. Ne tulivat tuossa vuoden taitteessa, ja osakkeet nousivat reilusti. Sitten odoteltiin että volframin hinta lähtisi kiipeämään. Nyt se on noussut joitain kymmeniä prosentteja vuoden alusta, ja nyt ainakin itse odottelen, että volfram-osakkeet ottaisivat toisen aggressiivisen pompun ylöspäin.
Ihan hirveää uhkapelaamistahan tämä minun osaltani on, mutta se pitää mielen virkeänä. Perustelen tätä OST-gamblaysta sillä, että kun yli 90% salkustani on indeksisijoituksissa, ihan portfolio-optimointimielessä sillä aktiivisella salkunosalla ei ole järkeä enää piiloindeksoida, vaan sijoittaa se niin, että se korreloi mahdollisimman vähän indeksien kanssa. Mainittakoon tähän hengenvetoon, että yleensä kun olen tehnyt tällaisia isoja liikkeitä, on tullut nenille, ja se korreloimattomuus on tarkoittanut käytännössä sitä, että indeksit ovat menneet ylös ja OST alas. Että älkää tehkö tätä perässä, ja jos teette, tehkää se niin kuin minä teen, eli pitäkää sekoilusalkun kokonaissumma maltillisena.
Asuntomarkkinat mataavat edelleen. Kirjoittelin joskus jonnekin – olisiko ollut syksyllä twitteriin – että ennustan että vaikka asuntojen kysyntä virkoaisi koronlaskujen takia, tarjontapuolella on parin vuoden paikallaanolon takia odottamassa niin paljon perheasuntoja, että veikkaan että kun kaupankäynti virkoaa, hintojen nousu antaa vielä odottaa itseään. Tarjonta painaa hintoja alas.
Ainakin oman alueeni kohdalla, ja ainakin katselemissamme perhe-asunnoissa tämä tarjontapuolen herääminen näyttää olevan käynnissä. Esimerkiksi meidän taloyhtiöstä ja lähikortteleissa on myynnissä iso kasa perheasuntoja. Kun kyselen myyjiltä miten näytöillä on ollut väkeä, niin aika hiljaiselta kuulostaa. Asuntomarkkinaprognoosini on, että tässä vielä hissutellaan pidemmän aikaa.
Kotielämä
Asuntomarkkinatilanteen pohtiminen on ollut ajankohtaista myös meidän perheen kohdalla. Vaikka tässäkin asunnossa vielä elelee, meistä on alkanut tuntua, että voisi olla kiva päivittää isompaan asuntoon.
Asuntomarkkinan jumin takia asunnonvaihto tuntuu kuitenkin kaukaiselta. Vaikka olen voivotellut, kuinka olen hävinnyt ainakin 50000 euroa tämän nykyisen kotimme kohdalla, minua ei niinkään huoleta se, että asunnonvaihdon yhteydessä nykyisestä saisi ostohintaa vähemmän, vaan se, että myyntiajat ovat ihan älyttömät. Ainakin minun tuntumani naapuruston kaupantekoa (tai kaupanteon puutetta) seuratessani on, että asunnot eivät liiku vaikka hinta olisi mikä. Kukaan ei tule edes näytölle.
Meidän elämässä, kahden pienen lapsen kanssa kahlatessamme, pitkä myyntiaika on todellinen este. Asunnon myyntikuntoon laittaminen on iso urakka, kun koti on kuin pommin jäljiltä kun leikit päättyvät ja kun ostajien hämäämiseksi puolet käyttötavaroista pitäisi siirtää varastoon, jotta kaappitila näyttäisi riittävältä. Asunnon pitäminen myyntikunnossa koko monen kuukauden myyntiajan tuntuu tekemättömältä paikalta.
Tarkkailemme nyt naapuruston kaupankäyntiä, niin saamme käsityksen siitä, miten markkinassa menee, ja teemme päätelmiä sitten.
Noin muuten kevät ja auringonsäteet tekevät elämästä paljon mukavampaa. Kevään vietimme pitkälti sisätiloissa, kun koko ajan oli joku lenssu päällä, mutta nyt maailma on auennut ja mieli kirkastunut sen mukana. Vauvan sijaan meillä on talossa jo ihan selvästi taapero, ja hänen kanssaan ulkoilu on huippuhommaa.
Nelivuotiaamme taas on ihan hirveän fiksu tapaus, vaikka itse sanonkin. Olen onnistunut sparraamaan häntä lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa, ja molemmat sujuvat jo varsin mallikkaasti, etenkin yksittäisten sanojen kanssa.
Olen hyödyntänyt sparrauksessa Ali Omarin oppeja, eli välitöntä positiivista vahvistetta, kun lapsi tekee jotain hyvin näiden saralla. Kun luemme iltasadun, hänen pitää lukea kirjan nimi, tai ainakin jokunen sana siitä ennen kuin minä luen ”palkinnoksi” loput, ja kun lapsi haluaa katsoa piirretyn Areenasta, hänen pitää kirjoittaa hakukenttään kyseisen ohjelman nimi. Yllättävän toimivia motivaattoreita molemmat!
Laskemiseen liittyvää sparrausta taas harrastan esimerkiksi niin, että annan hänelle välillä välipalalla herkkuja, jos hän osaa laskea jonkin herkkuun liittyvän yhteen- tai vähennyslaskun oikein. Jos hän vaatii vaikkapa seitsemää mandariinin siivua (7 on hänen mielestään valtavan iso luku), kun minä olen tarjoamassa kahta, lupaan ekstrasiivut, jos hän vain osaa kertoa montako siivua vielä puuttuu, että seitsemän tulee täyteen.
Elämä on kaikkinensa nyt ihan mallillaan, ja töissä ajoittain jopa huippukivaa. Kesälomat kiinnostavat silti, koska kevät on ollut aika rankka.
Blogi
Blogin luetuimmat artikkelit Huhtikuussa 2025:
- Isien vuoro: Atte Harjanne, poliitikko ja tuore isä
- Isien vuoro: Ali Omar – Yrittäjä, bisnesenkeli, isä
- Huhtikuu 2025
- Laskuri: Kannattaako asunto ostaa vai vuokrata?
Tässä kaikki tällä erää! Jos haluat seurata matkaani kohti taloudellista riippumattomuutta, ja kuulla kun pähkäilen maailmaa ja isyyttä, ota tilini seurantaan somessa:
- https://x.com/ove_vapaalla
- https://www.threads.net/@ove_vapaalla
- https://www.instagram.com/ove_vapaalla
- https://bsky.app/profile/ove-vapaalla.bsky.social
Liity postituslistalleni, niin saat ilmoituksen kun artikkeleita. En jaa sähköposteja ulkopuolisille tahoille.
Vastaa