Olen kohta nelikymppinen kahden lapsen isä, joka tavoittelee puolen miltsin osakesalkkua ja jonkinlaista taloudellista riippumattomuutta. Pidän kirjaa siitä, mihin rahamme menevät ja miten varallisuutemme kehittyy. Tavoitteeni ei ole kituuttaa, vaan elää normaalia elämää, jossa säästämme noin puolet palkasta osakerahastoihin ja lainojen lyhennyksiin. Tässä katsaus menneen kuun tilanteeseen.
Huhtikuussa elämää dominoi epävarmuus
Tulot ja kulutus
Alkuun vähän selvennystä siitä, mitä luvut pitävät sisällään. Laitamme vaimon kanssa palkat tasan keskenämme ja maksamme yhteistililtä kaikki menomme. Perheemme toinen lapsi syntyi vuoden 2024 alussa, ja tulotasomme on nyt normaalia matalampi, koska olen perhevapaalla. En huomioi sijoitusasuntomme rahavirtoja säästöasteen laskennassa.
Huhtikuussa tulopuoli oli vähän korkeampi kuin joskus syksyllä osasin budjetoida, sillä tajusin kuun alussa (vai oliko se maaliskuussa), että en ole hakenut kotihoidontukea lainkaan. Sain siis parin kuukauden tuet kerralla, huimat reilu 660 euroa puhtaana käteen!
Kulutuspuolella oli mukava huomata, että rahaa oli kulunut paljon aiempaa vähemmän. Emme mielestäni tehneet sen kummempia muutoksia, mutta nyt vain ei tullut osteltua mitään ylimääräistä. Vaimoni kulutus pysyi kurissa, kun hän teki niin paljon töitä, emmekä sen vuoksi käyneet ravintoloissakaan. Ruokakauppaan meni kyllä vastapainona paljon enemmän rahaa.
Kokonaisuudessaan säästöasteeksi tuli tässä kuussa 10 %. Samalla huomasin Excelin kaavoissa virheen, jonka korjaamisen myötä muutaman edellisen kuukauden säästöasteet nousivat tukevasti. Viime kuussa säästöaste ei ollutkaan 17 %, vaan 35 %, ja helmikuun kuoppa olikin vain 12 % eikä yli 25 %.
Veikkaan, että toukokuussa jatketaan aikalailla entiseen tapaan: pienet tulot ja toivottavasti tällä tasolla pysyvä kulutus. Aika tapahtumaköyhää tämä tulo- ja kulupuolen touhu, ja vähän mietityttää, onko näiden kirjaamisessa edes järkeä, mutta kirjataan nyt talteen, kun eihän sitä tiedä, jos joskus näitä tasaisia hetkiä katsoo taaksepäin kaiholla.
Sijoitukset ja varallisuus
Otetaan alkuun pieni katsaus tämän osion lukujen taakse. Sijoitusvarallisuuteen lasken sijoitusasunnon, tilillä olevat varat ja osakkeet. Sijoitusasunnon arvoa päivitän kolmen kuukauden välein vanhojen asuntojen hintaindeksin perusteella. Näiden lukujen ulkopuolella meillä on lisäksi omistusasunto, jota vasten on tuntuvasti velkaa, autopaikka ja käytettynä ostettu, kohtuuhintainen perheauto. Varallisuusluvut ovat aina kuun lopun lukuja, ja kun palkka tulee kuun viimeisenä päivänä, tilillä oleva rahasumma on yleensä selvästi suurempi kuin pari päivää aiemmin. Sijoitusstrategiani on olla passiivinen ja hyvin maantieteellisesti hajautettu, mutta tämän passiivisalkun rinnalla pidän treidailusalkkua, jonka on tarkoitus olla sivuosassa tässä näytelmässä.
Huhtikuussa huomioni oli toisaalla, joten sijoitusrintamaa tuli vilkuiltua vain sivusilmällä ja silloin tällöin.
Isoin positioni EQR oli hiljaisena koko kuun ajan, ja kankussa oli sellainen tunne, ettei tämä hiljaisuus mistään hyvästä uutisesta johdu. Ja niinhän ne sitten kuun lopussa kertoivat, että Espanjan kaivoksella oli päätetty kokeilla vesipuistotoimintaa, kun 50 vuoden rankimmat sateet laskettelivat kuopan pohjalle pari metriä vettä, joka esti kaivostoiminnan kaivoksen parhaan volframipitoisuuden osissa. Ja Mt. Carbinessa oli samanlaista vastoinkäymistä: sykloneita ja jotain lääninhallituksen tarkastajia, jotka pistivät toiminnan poikki.
Tällaista se kaivostoiminta varmaan on, eikä huonoja säitä voi välttää. Osasin jopa odottaa huonoa kvartaalia, mutta se, mikä minua kaivelee, on se, ettei firma kertonut mistään näistä vastoinkäymisistä markkinalle. Samalla vaikuttaa siltä, että isommat sijoittajat ovat asioista tienneet ja päässeet kaivoskierroksille. Ainakin kaivoskierroksia on ollut, ja osakekurssi on hiljaa hiipunut pitkin kuukautta.
Ostin kuun aikana takaisin viime kuussa vahingossa myymiäni osakkeita, ja sainkin ne about samaan hintaan, millä myin, eli 26 sentin pintaan. Nyt mietin, mitä näille tekisin. Onneksi tässä on pitkä viikonloppu aikaa sulatella asiaa.
EQR:n hiipumista paikkasi mallikkaasti indeksisalkkuni ja jossain määrin OST:ni palautuminen edelliskuun kuopista. Indeksisalkku nousi reilu 7 % ja OST reilu 5 %. Kivaa, että nämä liikkuvat eri suuntiin kuin Mandatumin salkku, eli voisi sanoa, että hajautus toimii. Se on vähän tarkoituksenikin näiden erikoisempien sijoitusten kanssa.
Sijoitusvarallisuuteni nousi reilu 4000 € ja on kuun lopussa 547 000 €, ja likvidi sijoitusvarallisuuteni nousi 479 t€:sta 484 t€:oon. Tämä nousu tuntuu vähän yllättävältä EQR:n hiipumisen rinnalla.
Kotielämä
Isyysvapaa jatkui tasaisissa merkeissä. Tuntuu, että meidän taaperon kanssa on löytynyt kivoja yhteisiä juttuja, ja hän nykyään hyväksyy minut äidin korvikkeeksi monissa kohdissa, joissa aiemmin äiti on ollut ainoa vaihtoehto, esimerkiksi kun hän herää päiväunilta. Meillä on myös omia juttuja, kuten lukeminen sohvalla. Olemme lukeneet muutamat Pipsa- ja Muumi-kirjat aika moneen kertaan tässä viime kuukausina. Nämä yhteiset jutut tuntuvat erityisen hyviltä, kun taapero on ollut niin kiinni äidissään ensimmäiset pari vuotta elämässään.
Isyysvapaan aika vähästressiseen arkeen heitti pienen varjon se, kun työpaikallani ilmoitettiin isoista YT-neuvotteluista. Ensimmäisten päivien aikana ei ollut ihan selvää, olenko minäkin uhan alla, ja se muutti hyvin nopeasti uraan liittyviä ajatuksiani.
Kun on työpaikassa kiinni, uusien duunien hakeminen on helppoa, sillä on varaa olla ronkeli. Jos duunia ei ole, yhtälöön tulee heti roppakaupalla muita muuttujia: mikä on seuraavaksi paras vaihtoehto? Kuinka kauan joutuisin odottamaan seuraavaa näin hyvää positiota? Tulisiko toista näin hyvää koskaan edes vastaan?
Suomessa on verrattain vähän minua aidosti kiinnostavia työpaikkoja, ja kiinnostaviin johtajapesteihin pääsee käytännössä vain headhuntereiden kautta. Jos siis joutuisin hakemaan työpaikkoja lähettämällä hakemuksia avoimiin paikkoihin, se tarkoittaisi käytännössä varmasti siirtymistä alemmalle organisaatioportaalle ja siten luultavasti myös pienemmälle palkalle ja vähemmän kiinnostaviin tehtäviin. Palkka on vähemmän merkityksellinen, mutta siirtymä alaspäin tarkoittaisi, että siirtymä nykyistä ylemmälle tasolle viivästyisi useammalla vuodella. Headhunterit harvoin ottavat yhteyttä paria porrasta alemman tason tyyppeihin.
Tällaisia juttuja ehdin pyöritellä jokusen päivän, ja avasin keskusteluja eri suuntiin. Mukavaa oli huomata, että jonkinlaista vetoa markkinalta löytyy osaamiselleni, mutta samaan aikaan on selvää, että tarjonta on aika ohutta, ja jos näistä muutamista aktiivisista keskusteluista ei mikään johda tarjoukseen, olisi seuraava yhtä hyvä tilaisuus kaukana.
No, parin päivän jälkeen selvisi, etten ole suoraan irtisanomisuhan alla, eli tästä saatetaan selvitä vain säikähdyksellä, mutta aion silti jatkaa aktiivista hakemista, ja tavoitteena on vaihtaa duunia ennen kuin lopetan isyysvapaani.
Hopeareunus tässä pilvessä oli, että se pakotti miettimään, mitä haluan tehdä seuraavaksi. Luulen, että haluan kokeilla vielä nykyistä haastavampaa pestiä jossain kovien tekijöiden firmassa. Vaikka periaatteessa downshiftauskin olisi ihan mahdollista, luulen, että minua kaduttaisi jälkikäteen, jos en olisi kokeillut potentiaalini rajoja. Ja jos tällaiseen korkean intensiteetin paikkaan menee taloudellisesti tukevassa tilanteessa, jossa koen olevani, voin ehkä suhtautua työhön vakavasti, mutta ilman pelkoa. Uskon, että näin saatan jopa saada parempaa lopputulosta aikaan kuin ilman taloudellista turvaverkkoa saisin.
Tavoitteet
Asetin tavoitteita vuodelle 2026. Tässä nopea seuranta:
Tavoite 1: Asuinalueen valinta ja asunnon ostaminen. Näyttää vahvasti siltä, että emme vaihda asuinaluetta lähiaikoina. Tämä antaa meille hyvin aikaa lykätä ostopäätöksiä ainakin parilla vuodella. Työmarkkinatilanteen epävarmuus vielä entisestään tukee tätä päätöstä. Jos jompikumpi meistä saisi kenkää, on paljon kivempaa asua nykyisessä kohtuullisten kulujen asunnossa kuin istua suuren lainakasan päällä.
Tavoite 2: Kolme treeniä viikossa. Toteutunut nyt koko vuoden joka viikko. Alkuvuodesta mentiin reilusti yli kolmen treenin viikkotahdilla, mutta nyt maalis- ja huhtikuussa ollaan jääty aika tarkalleen kolmeen. Tavoite toimii, sillä olen pitänyt huolen, että sovitan nämä treenit aikatauluihini, jotta saan tavoitteen täyteen.
Tavoite 3: Painoindeksi 25,4 Q2:een mennessä ja sen alle koko vuodeksi. Olen tavoitteessani!
Tavoite 4: Nukkumaan ennen klo 23 vähintään viitenä iltana viikossa. Ei toteutunut juuri lainkaan vieläkään, mutta olen mennyt nukkumaan ennen klo 23:30. Sleep scoret heittivät häränpyllyä, kun YT-neuvotteluista ilmoitettiin, eli stressi taisi olla todellista.
Tavoite 5: Lue kirja per kuukausi. Toteutui huhtikuussakin, mutta luin vain yhden kirjan. YT-uutiset sotkivat rutiineja yllättävän paljon.
Vastaa