Isyysvapaa

Isyysblogi, jossa kirjoitetaan aika paljon rahasta ja taloudellisesta riippumattomuudesta

Julkiset verotiedot palkkaneuvottelujen tukena

Veropäivänä julkaistaan edellisen vuotiset verotiedot, ja tiedotusvälineet listaavat Suomen suurituloisimmat ihmiset. Tiedotusvälineiden hakukoneilla pääsee selvittämään, kuka kollegoista tai naapureista tienasi yli 100 000 €.

Veropäivä saa monen järkevänkin ihmisen pään tilttiin. Tilttauksen syy on yleensä toinen seuraavista:

1. Esihenkilö tai muutoin arveluttava henkilö on verokoneessa, ja tienaa enemmän kuin kohtuullista olisi. Tämä herättää halun jakaa mielipiteitä sosiaalisessa mediassa.

2. Esihenkilöstään kimpaantunut tilttaaja twiittaa tai porisee kahvihuoneessa, ja tämä ärsyttää niin paljon, että herää halu kommentoida somessa suomalaisten synnynnäistä kateutta.

Me Fire-kirkon jäsenet emme kuulu kumpaankaan kategoriaan, vaan keskitymme omaan prosessiimme: pyrimme tienaamaan mahdollisimman paljon suhteessa nähtyyn vaivaan, kuluttamaan omien arvojemme mukaan – emme muita miellyttääksemme – ja sijoittamaan tulojen ja kulujen erotuksen indeksirahastoihin. 

Vaikka emme yleensä välitä muiden touhuista, meidän kannattaa silti olla kiinnostuneita verotiedoista, sillä ne voivat auttaa meitä tienestien kasvattamisessa. Tässä artikkelissa kerron, miten olen hyödyntänyt Suomen julkisia verotietoja vuosien varrella.

Ensimmäinen edellytys on, että esihenkilö löytyy verokoneesta

On tärkeää ymmärtää, että esihenkilön korkeat tulot ovat yleensä sinulle vain hyödyksi. Harvassa on sellaiset työpaikat, joissa alainen tienaa enemmän kuin esihenkilönsä. Jos esihenkilösi tulot eivät yllä edes Iltasanomien verokoneeseen, voit olla varma siitä, että omat tulosi jäävät pysyvästi kauas sinne vaadittavasta sadasta tonnista.

Ensimmäinen vinkkini verokoneiden hyödyntämiseen siis on: kun näet työpaikkailmoituksen, tarkista tulevan esihenkilösi tiedot verokoneesta. Jos tietoja ei löydy, kannattaa yleensä katsella paremmin maksavien työpaikkojen perään.

Poikkeuksia tähän sääntöön voivat muodostaa optio-palkkiot, jotka näkyvät ansiotuloina vasta kun ne käytetään, ja erilaiset henkilörahastojärjestelyt jotka ovat yleisiä rahoitusalalla. Yleensä tämä sääntö kuitenkin päätee ainakin korkeakoulutettujen kohdalla.

Oma-aloitteinen palkka-avoimuus auttaa palkkaneuvotteluissa

Yleensä työnantajilla on etulyöntiasema palkkaneuvotteluissa. Työnantaja tietää, mitä se maksaa muille, kun taas työntekijä tietää yleensä korkeintaan puolisonsa ja lähimpien ystäviensä tulot, ja yrittää arvioida palkkapyyntöään näiden pohjalta. Kollegojen palkkatiedot ovat usein piilossa, ellei satu työskentelemään yhdessä niistä harvoista IT-taloista, jotka julkaisevat tietojaan.

Valitettavasti harvat meistä tai kollegoistamme yltävät verokoneen 100 000 € tulorajoihin, joten hakukoneetkaan eivät auta kollegojen palkkatietojen selvittelyssä.

Vaikka lehtien verokoneilla pääsee käsiksi vain korkeimmin tienaavien tuloihin, kaikkien muidenkin palkkatiedot ovat julkisia, joskin hieman piilotettuja. Palkkatietoihin pääsee käsiksi verotoimistossa tarjolla olevien tietokoneiden avulla.

Olen jo usean vuoden ajan kerännyt kollegojeni, opiskelutoverieni ja muiden vertailukelpoisten ihmisten tulotietoja talteen – en kateuttani tai stalkatakseni, vaan oppiakseni, mitä mistäkin työstä maksetaan. 

Keruuprosessini on seuraavanlainen:

  • Kerään Google Sheetsiin nimilistan ihmisistä, joiden tuloista olen kiinnostunut. Listalla on henkilöitä, jotka tunnen työelämässä, tai jotka ovat muuten kiinnostavissa hommissa.
  • Lisään listaan myös heidän syntymävuotensa. Jos en tiedä syntymävuotta, arvioin sen LinkedInin opintojen valmistumisvuoden perusteella.
  • Menen verotoimistoon ja haen näitä henkilöitä nimen ja syntymävuoden perusteella. Haarukoin hakua, jos syntymävuosi meni vinoon – heittoa on harvoin muutamaa vuotta enempää.
  • Kännykässäni on Google Sheets -sovellut, johon naputtelen talteen tulot tältä ja edellisiltä vuosilta.

Keskustele lakimiehesi kanssa GDPR:stä ennen tällaisen nimilistan tekoa 😉

Verottajan tietokoneella kerättäviin bruttotuloihin pitää lisätä vielä n. 9 %, eli työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksuosuus, jotta palkka olisi vertailukelpoisempi työsopimuksessa mainitun bruttopalkan kanssa. Näiden vähennysten lisäksi palkasta on voitu tehdä muita vähennyksiä, kuten kotitalousvähennyksiä ja tulonhankkimiskuluja, joten täyttä vertailukelpoisuutta bruttopalkkaan ei voi saada. Saatu luku on hyvä arvio siitä, mikä henkilön tulotaso on minissään. (Korjattu prosenttia 8.11.2023. Huomaa että luvut vaihtelevat vuosittain, ja esim. veronmaksajain keskusliiton sivuilta saa kunkin vuoden oikeat luvut.)

Muista laskelmaa tehdessäsi, että verottajan tiedot sisältävät lomarahat ja bonukset. Olen ottanut tavaksi kerätä taulukkoon myös oman palkkani näitä tietoja hyödyntäen, jotta tiedän varmasti, mihin verrata tietoja.

Tällä tavalla kerätty tietoaineisto auttaa muodostamaan käsityksen siitä, mitä mistäkin hommasta maksetaan. Näiden tietojen avulla olen uskaltanut pyytää enemmän palkkaa palkkaneuvotteluissa ja suunnannut työnhakuani aloille, joilla maksetaan paremmin kuin muilla kiinnostavilla vaihtoehdoilla.

Keräämäni palkkatiedot ovat myös rauhoittaneet mieltäni, kun ympärillä ihmiset ovat ostelleet hienoja autoja ja vaatteita ja itse elän onnellisen askeettista elämääni. Olen tajunnut, että ihmisten tulotasoissa on usein paljon vähemmän eroa kuin kulutustottumustensa välillä. Se hienolla autolla kruisaileva tyyppi ei välttämättä ole löytänyt työelämän kultasuonta, vaan tykkää vain kuluttaa enemmän rahaa autoihin.

Verotietojen tarkastelu on parasta opinnonohjausta

Opiskelu on mitä parhain sijoitus, mutta lehdissä esiintyys silti säännöllisesti korkeakoulutettuja, jotka ovat ajautuneet huonopalkkaisiin hommiin. Verotietojen tarkastelu olisi voinut pelastaa monet näistäkin ihmisistä.

Photo by Keira Burton on Pexels.com

Jos olet opiskelija, tee näin: listaa joukko kiinnostavissa tehtävissä toimivia ihmisiä ja marssi verotoimistoon katsomaan, mitä he ovat tienanneet vuosien varrella aina koulun penkiltä nykyisiin tehtäviinsä asti.

Vertaa palkkatasoja LinkedInistä löytyvään urapolkuun, niin saat käsityksen siitä, mitä missäkin tehtävässä on maksettu maksettu, ja opit samalla, miten he ovat edenneet urallaan. Näin voit muodostaa käsityksen siitä, millaista tulotasoa voisit odottaa, jos pyrkisit samalle urapolulle. 

Olen harmitellut, etten tajunnut hyödyntää verotietoja jo opiskeluaikana esimerkiksi harjoittelupaikkoja hakiessani tai jopa pääainetta valittaessa.

Verojen julkisuutta voi hyödyntää joko hyvään tai pahaan. Voit katsoa tuloja katkerana pää tiltissä, tai pyrkiä oppimaan niistä. Jälkimmäinen on usein järkevämpää.

Jos tykkäsit jutusta, arvostan jos jaat sen jossain ja seuraat minua somessa 🙏

Liity postituslistalleni, niin saat ilmoituksen kun artikkeleita. En jaa sähköposteja ulkopuolisille tahoille.

4 vastausta artikkeliin “Julkiset verotiedot palkkaneuvottelujen tukena”

  1.  avatar
    Nimetön

    Ei riitä 6 prossaa kertoimeksi. Taitaa olla lähemmäs 12, kun kaikki
    valtion/kunnallisverotuksessa huomioitavat vähennykset otetaan mukaan = verotettava ansiotulo joka on se julkinen summa jonka verottaja julkaisee.

    1. Ove avatar

      Totta, korjasin tekstiä. Kiitos huomautuksesta! TYEL on nykyään jo yli 7%, ja lisäksi tosiaan pari muuta valtion verotuksessa vähennettävää maksua, niin prosentti on jossain 9 paikkeilla.

  2. […] Lue myös: Julkiset verotiedot palkkaneuvottelujen tukena […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös