Tammikuu 2024 – Rahaa paloi

En yleensä seuraa kulujani kovin tarkasti, mutta ajattelin pitää nyt parin kuukauden seurantajakson, jotta saan jonkinlaisen kuvan siitä, mitä eläminen maksaa yhden lapsen kanssa. Kohta kun toisen lapsen on määrä tulla, on kiinnostavaa nähdä miten kulujen käy.

Tammikuussa tuhlaileva elämä jatkui, kun valmistauduimme vauvantuloon.

Kulutus – Säästöaste edelleen alhaalla

Tammikuussa rahaa paloi siihen malliin, että eihän tätä kohta voi enää kutsua fire-blogiksi. Säästäväisyydestä ei ollut tietoakaan.

Niin kuin joulukuussa ounastelin, kulut olivat taas katossa, kun ostelimme huonekaluja ja lapsirompetta helmikuuhun aikataulutettua toista lastamme varten. Jossain vaiheessa ajattelin, että toisen lapsen kanssa kaikki tarvittava jo löytyisi, mutta kotimme on aika minimalistinen mitä huonekaluihin ja säilytystilaan tulee.

Kiivaimmat lukijani huomaavat, että säästöprosentit ovat nousseet takautuvasti edellisistä kuukausikatsauksista. Tämä johtuu laskennallisista syistä. Kuten kerroin aiemmin, jaamme vaimoni kanssa tulomme ja menomme puoliksi. Tästä syystä olen laskenut säästö%:in käyttäen tuloistamme arviota, joka perustuu säännöllisesti tilille tippuviin tuloihin. Kun vuoden vaihteessa tasasimme tilejä, tajusin että bonuksien ja lomarahojen ansiosta todellinen kuukausitulomme on paljon korkeampi kuin olin laskenut. Käytän vastedes tätä todellisempaa lukua laskuissani.

Tammikuun säästö-% oli selvästi alle 50% henkisen tavoitteeni, eikä se edes huomioi suurinta rahareikää, joka budjettiimme tässä kuussa ilmestyi. Ostimme vaimoni kanssa auton, enkä oikein tiedä miten tämän huomioisi laskuissa. Tuhlaustahan se on, mutta kun sitä käytetään toivottavasti vuosia ja siitä varmaan tulee jotain takaisin myydessäkin, en oikein haluaisi sisällyttää sitä näihin kassavirtapohjaisiin lukuihin. Toisaalta en halua laskea sitä nettovaroihinkaan. Nyt se sitten vain katoaa kirjanpidon rivien väliin, ja näkyy varallisuuden laskuna, kun tililtä hävisi hieman rahaa.

Vanhan auton myynti Autovexin kautta oli muuten todella mainio kokemus. Sain tonnin enemmän kuin mitä paras vaihtotarjous.

(Prosenttien taustalla olevat palkkatulot ovat konservatiivisia arvioita, sillä elämme tulojen suhteen täydessä kommunismissa puolisoni kanssa. Käytän laskelmissa palkkana meidän säännöllisesti tilille tulevien palkkatulojen keskiarvoa. Joskus sen päälle voi tulla pieniä bonareita ja lomarahoja, mutta nämä eivät ole mukana luvuissa.)

Varallisuus ja sijoitukset

Kuukausi oli henkisesti raskas, kun töissä oli valtava kiire saada hommia maaliin ennen toisen lapsen syntymää, vaimoni siirtyi vanhempainvapaalle ja oli samanlaisessa kaikki valmiiksi -moodissa pari viikkoa, ja samalla perheessä sairasteltin. Purin tätä ruuhkavuosijonglöörausta syömällä epäterveellisesti ja spekuloimalla osakemarkkinoilla.

Tammikuussa lanseerattiin ensimmäiset Bitcoin ETF:t. Päivää ennen lanseerausta huhut jo tiesivät mitä oli tulossa, ja päätin ostaa Marathon digitalia ihan vain peesimielessä ajatuksella, että tuularit pomppivat näissä bitcoin-liitännäisissä mukana, ja jonkinlainen nousu on tulossa.

Heti oston jälkeisenä iltana kirosin, että mitähän tämäkin pelleily nyt on, kun minun piti olla aikuinen ihminen ja indeksisijoittaja. Sijoitusteesikin tässä oli pielessä. Kun Instagramin äitiysinfluenssereita myöten kaikki tiesivät, että kohta Bitcoin nousee, voisi ajatella että info on jo hinnoissa. Yleensä kun markkinalla jonkin jutun suunta on kaikille selvä, liike tapahtuu juuri toiseen suuntaan. Päätin nukkumaan mennessä että myyn nämä heti pois, kun pystyn.

Niin kuin huhut tiesivät, ETF lanseerattiin seuraavana päivänä. Myöhästyin vähän avauksesta, Marathon pomppasi reilu 10%, minä myin enkä katsonut enää taakseni. Vähän tämän jälkeen huomasin Twitterissä että osake oli tullut tonttiin, kun markkina tajusi, että sen rooli muuttui proxy-Bitcoin ETF:stä vain kasaksi Bitcoinia, ja ihan oikeitakin Bitcoin ETF:iä oli tarjolla.

Eikä tässä vielä kaikki. Niin kuin näköjään koko sijoitustwitteri, minäkin kastoin vähän varpaitani uraaniin. Uraanisijoitukseen liittyvä tarina tuntuu todella kirkkaalta ja selvältä, mutta olen kaikessa toisen käden tiedon varassa, ja nämä tiedot tuntuvat aika yksisilmäisiltä.

Ostin uraanista pienen position, jotta jaksaisin tutkia sitä enemmän. En ole koskaan oikein opetellut ymmärtämään raaka-ainemarkkinoita, ja tämä maailma tuntuu mielenkiintoiselta. Ajan puutteen takia homma on jäänyt puolitiehen, joten varmaan tästä olisi parempi hipsiä takavasemmalle ja pitäytyä sijoitusstrategiassani. Tuskin tässä ainakaan lisää aikaa on mistään tulossa.

Aiemmin pidin käteisvaroja korkeakorkoisella tilillä, joka maksoi parempaa tuottoa kuin asuntolainani korko. Tämän käteisen tarkoitus oli kattaa näitä vuoden vaihteen menoja, jotka liittyvät vauvan tuloon. Purin tämän tilin nyt, kun menot alkaa olla isoimmilta osin taputeltu.

Päätin muuten alkaa pitää taulukossa kirjaa myös Nordnetiin tekemistäni lisäyksistä. Tuntuu jotenkin hankalalta saada Nordnetistä esiin, paljonko salkun sisällöstä on lisättyä pääomaa, ja paljonko tuottoa. Uskoisin että vuoden aikana lisäyksiä tulee aika maltillisesti, koska suunnilleen kaikki sijoitetuksi tarkoitetut käteiseni ovat jo markkinalla, ja perheemme säästöprosentti jää tänä vuonna matalaksi.

Kuun ensimmäisenä päivänä, jolloin nämä luvut otan ulos, pankkitilin saldo näyttää epätodellisen suurta lukua, sillä tililtä menee kaikki meidän kiinteät menot.

Perhe-elämä

Viime vuonna päiväkoti tuntui aiheuttavan lapselle stressiä ja sitä kautta erinäistä iltahulinaa ja riehumista kotona. Nykyään tuntuu menevän päinvastoin. Jos lapsi ei pääse päiväkotiin, varastoon jää niin paljon energiaa, että illat ovat ihan täyttä sekoilua.

Niin kuin yllä valitin, joulukuun sairasteluteema jatkui myös tammikuussa, mikä tarkoitti että päiväkotiin ei päästy. Kun olen puolikuntoisena, tykkäisin maata sängyssä ja nukkua paljon. Valitettavasti meidän taaperomme ei koe tarvetta hiljentää menoa, ja tämä tekee vanhempien elämästä ihan älyttömän raskasta, kun perinteiset hulinanhillintäkeinot ovat pois käytöstä: ulos ei viitsi mennä, jottei tauti mene keuhkoihin tai pitkity turhaan, eikä sisäleikkipaikkoihin ettei tartuttaisi muita. Viikko kerrostaloasunnossa taaperon kanssa saa hermot koetukselle.

Uhmaikä on tuonut soppaan vielä oman mausteensa. Vielä kuukausi sitten mietin, ettei meille sentään ole osunut kohdalle sellaisia ”use condoms”-mainoksen kauppareissuja, mutta nyt ei olla enää jääty kauas. Prisman verkkokaupan kympin kotiinkuljetus alkaa tuntua halvalta.

Meritähtenä kaupan lattialla huutava lapsi saa kyllä pinnan tiukalle, mutta olen yrittänyt ottaa nämä tällaisina arjen meditointiharjoituksina. Jos tilanteessa pystyy tiedostamaan, että lapsi tulee jatkamaan hommaa pidempään kuin mitä itse jaksaa esittää että olisi tilanteen herrana, siinä voi sitten vain luovuttaa, kertoa lapselle aina välillä että voidaan jatkaa sitten kun hän on valmis, ja antaa mummojen ja muiden tuijotella.

Vaimoni siirtyi vanhempainvapaalle tässä kuussa. Toiveena hänellä olisi ollut päästä vähän rentoutumaan ennen uutukaisen tuloa, mutta nyt juuri näyttää vähän pahalta, sillä lapsen sairastelun myötä hän on ollut aika paljon hoitovastuussa.

Blogi

Blogipuolella tein ihan rahallisen investoinnin, ja ostin oman domainin sekä hostauksen. Sain puoleen hintaan pariksi vuodeksi. Toiveena olisi , että blogin pariin löytyisi enemmän lukijoita Googlenkin kautta, kun sivusto latautuu nopeammin ja kai Google nostaa tällaisia ilmaissivustoja virallisempia domaineja enemmän esiin.

Etuna omassa sivustossa on, että saan nyt paremmin tietoa, mitä ihmiset lukevat ja mistä ovat kiinnostuneita. Tässä Top 5 suosituimmat tekstit viime kuulta:

• Työkaverin kuolema sai miettimään elämää
• Kannattaako ajallinen hajauttaminen? No ei.
• Joulukuu 2023 – Varallisuus ylös, säästöprosentti alas
• Suomalaiset haluaisivat firettää, mutta eivät tiedä miten
• Vanhemmuus vaatii sosiaalisia taitoja, joita minulla ei ole

Hauska nähdä, että vähän vanhempiakin tekstejä vielä luetaan.

Näiden lisäksi oma lempparini oli pohdintani kaskovakuutuksen järkevyydestä, joka sai sosiaalisessa mediassa aikaa yllättävänkin suurta vastustusta.

Mitä helmikuussa?

Helmikuussa toinen lapsemme syntyy, ja kaikki siitä eteenpäin on aika utuista. Jään kolmeksi viikoksi kotiin nyt alkuun.

Olemme keskustelleet vaimoni kanssa, että yritämme tänä vuonna ihan tietoisesti käyttää rahaa enemmän elämän keventämiseen, jotta vauvavuosi olisi siedettävämpi. Vaimoni ei halua meille siivoojaa, vaikka sellaistakin ehdotin, mutta ainakin ruokaostosten kotiinkuljetusta, runsaampaa valmisruokien ostelua ja wolttailua voisimme harrastaa, jottei ihan kaikkea tarvitse tehdä itse.

Sijoituspuolella toivon rauhallisempaa kuukautta, jossa teen vähemmän kauppaa, ja perheen puolesta sitä, että voisimme olla sairastelematta etenkin tässä synnytyksen ympärillä.

Jos tykkäsit tekstistä, Olisi kiva jos jaat tekstin somessasi, tai ainakin seuraat twitterissä.